Puruvedellä kalastava nuottakunta Lumimuutos on ikärakenteeltaan harvinaisen nuori. Nelihenkisen nuottakunnan jäsenistä kolme on 25–35-vuotiaita nuoria.
Yksi heistä on joensuulainen Karoliina Lehtimäki, 27, joka on toista talvea ammattikalastajana Puruvedellä.
Lehtimäki on nuottaajana yhtä harvinainen näky kuin saimaannorppa. Jos nuoria on vähän nuottaajina, niin naisia on vielä vähemmän.
Lehtimäki kertoo aloittaneensa muikun perkaajana pari vuotta sitten. Talvinuottaus sujuu jo konkarin ottein.
– Jääolosuhteet ovat olleet aika haastavat näinä kahtena talvena: viikot ja jopa päivätkin saattavat olla hyvin erilaisia.
Ammattikalastaja Tero Mustonen koulutti nuottakuntansa nuoret EU-rahoitteisen mestari–kisälli-ohjelman avulla.
Mustonen on myös ilmastotutkija, jolla on parinkymmenen vuoden kokemus talvinuottauksesta.
Ilmastonmuutos on lyhentänyt talvinuottauksen aikaa: järvi jäätyy myöhemmin ja keväällä jäät lähtevät aiemmin. Ainakin kolmannes nuottausajasta on menetetty.
– Jos katsoo vanhoja nuottatilastoja, niin pahimmillaan jopa puolet nuottausajasta on mennyttä, Mustonen sanoo.
Mustonen on yksi kansainvälisen ilmastopaneelin tuoreimman arviointiraportin pääkirjoittajista. Hän on nähnyt läheltä vesistön tilan muutokset.
– Lahtialueilla on alkanut valuma-aluekuormituksesta johtuva rehevöityminen ja vesien tummuminen.
Saimaan helmeksikin kutsuttu Puruvesi kuormittuu metsätalouden, maatalouden ja maankäytön seurauksena.
Toinen riski, jonka kalastajat ovat havainneet jo pitkään, ovat muuttuneet tuulet.
– Muikun poikanen elää ensimmäiset viikkonsa rantavedessä. Voimakkaat aallot koko selän mitalta saattavat aiheuttaa poikaskuolemia, Mustonen sanoo.
Tero Mustonen kuvailee kulunutta talvea oudoksi. Oikukas jäänmuodostuminen on pidentänyt nuottapäiviä: apajien veto on hankalampaa.
– Jään alle muodostunutta hyhmää kertyy nuottauksen apuvälineisiin, levittäjiin ja uittajiin, ja jopa nuottaan. Märkänä ja hyhmäisenä nuotta painaa todella paljon, Mustonen sanoo.
Mikä on muikun kohtalo?
Puruvesi on kuuluisa kirkkaasta vedestään ja muikustaan, mutta nyt molemmat ovat pulassa. Karun järven näkösyvyys on selkävesillä Mustonen arvion mukaan 8–10 metriä.
– Puruvesi on herkkä muutoksille. Veden vaihtuvuus on hyvin hidas, ja edessä on ongelmia rehevöitymisen edetessä.
Lohensukuisiin kaloihin kuuluva muikku kutee syksyllä vedenalaisiin kutusorakoihin. Selvitäkseen talven yli muikun mätimunat tarvitsevat pohjavirtausten hapekasta vettä.
– Jos veden laatu heikkenee tai happimäärä, niin se heijastuu kuoriutuvien muikkujen määrään.
Puruveden muikku ja nuottaus perinteikkäänä kulttuurisena pyyntinä saivat EU:n nimisuojan kymmenen vuotta sitten.
Nuottaus ylläpitää hyvää veden laatua
Puruveden puhtautta ja hyvinvointia edistävä yhdistys Pro Puruvesi on tehnyt EU-rahoitteisia valuma-alueiden kunnostuksia.
Myös talvinuottauksella on kestävän kalastuksen pyyntimuotona roolinsa järven kunnossapidossa.
– Parhaimmillaan nuottauksen avulla poistetaan neljäsataa tonnia muikkua, ja se on merkittävä ravinnepoistuma, Mustonen sanoo.
Nuottauksella voidaan elvyttää myös liettyneitä muikun kutualueita.
Kalan alhainen hinta karkottaa ammattikalastajat
Muikkukantojen kestävyys on tärkeää myös ammattikalastajille, joiden määrä on romahtanut. Kalan alhainen hinta ei houkuttele nuoria alalle.
Karoliina Lehtimäki toivoo, että muikun arvoa saataisiin korkeammaksi ja sitä arvostettaisiin.
– Se on minun mielestä kuluttajista kiinni, ettei se aina olisi Norjan lohi, joka kaupasta tarttuu mukaan. Muikun hintaa olisi saatava ylöspäin.
Tero Mustonen sanoo muikun hinnan olevan naurettavan alhaalla.
– Pyöreästä eli perkaamattomasta muikusta kalastaja saa euron kilolta, ja sillä ei pysty nuottausta pyörittämään.
On löydettävä muita keinoja, kuten kalan jalostus.
– Mekin jalostamme kalan, jolloin siitä voi saada noin 12 euroa kilolta tuottoa suoramyynnissä, Mustonen sanoo.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 9.3. klo 23.00 saakka.