Badjel bealli Lappi riikkabeaiválgaevttohasain oaidná, ahte sámedikkis galgá leat veto-riekti sámeguovllu eanangeavahanáššiide. Dat boahtá ovdan Yle válgamašiinnas.
Okta čuoččuhus Lappi bire riikkabeaiválgaevttohasaide Yle válgamašiinnas lea, ahte Sámedikkis galgá leat veto-riekti sámeguovllu eanangeavahanfidnuide.
Dálá riikkabeaibellodagain čuoččuhus oažžu eanemus doarjaga ruoná lihtus, gurutlihtus, kristtalašdemokráhtain ja ruoŧŧelaš álbmotbellodagas. Ruoná lihtu, kristtalašdemokráhtaid ja ruoŧŧelaš álbmotbellodaga evttohasain buohkat vástidedje, ahte leat juogo measta dahje áibbas ovtta oaivilis čuoččuhusain.
Eanemus eará oaivilis leat olgešbellodaga, guovddášbellodaga, vuođđosuopmelaččaid, sosiálademokráhtaid ja Liike Nyt evttohasat. Liike Nyt evttohasain guktot leigga veaháš eará oaivilis čuoččuhusain.
Buot vástidan evttohasain 19 leat áibbas ovtta oaivilis ja 15 leat áibbas eará oaivilis čuoččuhusain. 54 evttohasa eai leat nu čielgasit juobbágoabbá oaivilis. 27 leat čuoččuhusain measta ovtta oaivilis ja 27 veháš eará oaivilis.
Mot vástádusat de juohkásedje stuorámus bellodagaid siste?
Gurutlihttu
Gurutlihtus badjel bealli válgamašiidnii vástidan evttohasain dorjot jurdaga veto rievttis. Áibbas ovtta oaivilis leat vihtta evttohasa: Pekka Honkanen, Mari Ikonen, Mikko Koivulehto, Vesa Puuronen ja Henri Ramberg. Measta ovtta oaivilis leat njealje evttohasa: Juhani Hiltunen, Toni Keränen, Piia Kilpeläinen-tuoma ja Tiina Outila.
– Sámiid kultuvrralaš iešhálddašeami galgá nanosmahttit. Eanangeavahanfidnuin lea stuorra váikkuhus sámiid kultuvrii, nappo sis galgá leat vejolašvuohta geavahit veto-rievtti dan duššadeaddji fidnuid buohta, ákkastallá Mari Ikonen válgamašiinnas.
Gurutlihtu válgamašiidnii vástidan evttohasain njealjis fas guorrasit dan guvlui, ahte Sámedikkis ii galgga leat veto-riekti sámeguovllu eanangeavahanáššiide. Buohkat vástidedje, ahte leat čuoččuhusain veaháš eará oaivilis. Sii leat Jarkko Kotilaine, Albama Mustafi, Aki Nevalainen ja Jonna Parviainen.
– Dál vuođđoláhkaváljagoddái gopmánan evttohus ođđa sámediggeláhkan livččii nanosmahttán ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuođa, iige livččii dahkan veto-rievtti eanangeavahanfidnuide iige váikkuhan gieldalaš iešhálddašeami vuođđolágalaš suodjái. ILO 169 -soahpamuš lea de iežas gažaldat ja dan oasil dárbbašit vel lassečielggademiid, ákkastallá Jarkko Kotilaine.
Sihke sosiálademokráhtain, guovddášbellodagas ja olgešbellodagas leat oktiibuot golbma evttohasa, geat leat vástidan, ahte dorjot goit muhtin muddui veto-rievtti. Earát leat fas dan vuostá.
Sosiálademokráhtat
Sosiálademokráhtain dušše okta evttohas lea áibbas ovtta oaivilis dainna ahte Sámedikkis galggalii leat veto-riekti sámeguovllu eanangeavahanáššiin. Son lea Satu Honkonen. Guokte evttohasa leat measta ovtta oaivilis. Soai leaba Jari Paldán ja Outi Rämö.
– Vaikko mus duššástuhtii, go eat ožžon togamáđija sámeguovllu čađa. Gal sis galgá leat riekti mearridit iežaset eatnamiid geavaheamis, ákkastallá Satu Honkonen válgamašiinnas.
Gávcci evttohasa fas vuostálastet goit muhtin muddui evttohusa. Áibbas eará oaivilis leat Ára Aikio ja Johanna Ojala-Niemelä. Measta eará oaivilis čuoččuhusain leat guđas: Arto Hettula, Viivi Järvelä, Eemeli Kajula, Maria-Riitta Mällinen, Mikkel Näkkäläjärvi ja Pekka Tiitinen.
Vuođđosuopmelaččat
Vuođđosuopmelaččain okta evttohas oaidná, ahte Sámedikkis galgá leat veto-riekti. Son lea Matti Henttunen. Guovttis fas leaba meastta ovtta oaivilis čuoččuhusain. Soai leaba Sirpa Kontiokoski ja Tiina Paakki.
Gávcci evttohasa fas vuostálastet. Áibbas eará oaivilis čuoččuhusain leat Juhana Kelloniemi, Rauli Kukkamaa ja Heli Trög. Veaháš eará oaivilis leat Kaisa Juuso, Kari Kontiokoski, Juha-Pekka Mikkola, Sara Seppänen ja Vesa Ylinampa.
– Sámit leat min eamiálbmot ja sis galget leat dihto rievttit sin oaiviliidda áššis, ákkastallá Matti Henttunen válgamašiinnas.
Guovddášbellodat
Guovddášbellodagas oktage ii leat čuoččuhusain áibbas ovtta oaivilis. Golmmas goit leat measta ovtta oaivilis. Sii leat Marko Heikkuri, Toni Jänkälä ja Mauri Järnström.
– Dat galggalii leat Sámedikki riekti, ákkastallá Mauri Jänström válgamašiinnas.
Ovccis fas vuostálastet jurdaga. Áibbas eará oaivilis leat guđas: Janne Kaisanlahti, Katri Kulmuni, Laura Laakso, Markus Lohi, Mika Riipi ja Petteri Salmijärvi. Veaháš eará oaivilis leat golmmas: Susanna Junttila, Tommi Lepojärvi ja Olli Rainio.
– Gieldda lávadahkanmonopola ii galgga cuvket, gielda lea ain áidna mearrádusdahkandássi, mii ovddasta demokráhtalaččat buot guovllu ássiid, ákkastallá Mika Riipi válgamašiinnas.
Olgešbellodat
Olgešbellodat Kokoomusas oktage ii leat čuoččuhusain seamma oaivilis. Measta ovtta oaivilis leaba guovttis. Soai leaba Riitta Savukoski ja Annika Sipola.
– Oamastanriekti guovlluide ja daid gudnejahttin lea dehálaš. Áššiid ovddosguvlui doalvun galgá dahkkot ovttas, ákkastallá Riitta Savukoski válgamašiinnas.
Čuoččuhusain eará oaivilis leat gávccis. Golbma evttohasa leat áibbas eará oaivilis. Sii leat Antti Kaarlela, Nina Niittyvuopio ja Terhi Salmela. Veaháš eará oaivilis leat vihtta evttohasa: Heikki Autto, Jaana Kostiainen, Elina Kuula, Joni Määttä ja Ilkka-Petri Välitalo.
Eará go riikkabeaibellodagat
Lappis leat oktiibuot 13 evttohasa, geat eai gula bellodagaide, mat leat dál riikkabeivviin. Golbma evttohasa gullet Suoma kommunisttalaš bellodahkii, golbma evttohasa friddjavuođa lihttui, guokte liberálabellodahkii, okta Váldi gullá álbmogii ja njealje evttohasa leat čanasmeahttumat.
Válgamašiidnii beasat dáppe.
Sámediggeláhkaođastusa oktavuođas lága vuostálastit balle, ahte Sámediggi fidnešii veto-rievtti sámeguovllu eanangeavahanáššiide.
Láhkaevttohusas livčče nannen eiseválddiid ráđđádallangeatnegasvuođa sámiide guoski áššiin ja ođasmahttán ráđđádallangeatnegasvuođa ovttasbargo- ja ráđđádallangeatnegasvuohtan. Dat ii goittotge livčče dárkkuhan dan, ahte Sámediggi livččii ožžon veto-rievtti eanangeavahanáššiide.
