Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajista ei kannata perheiden valinnanvapauden rajoittamista lasten koulun valinnan suhteen.
Alkuvuodesta mediassa on keskusteltu paljon niin sanotusta koulushoppailusta. Tällä tarkoitetaan muun kuin lapsen lähikoulun valintaa esimerkiksi painotettujen luokkien, kuten musiikki-, kieli- ja taideluokkien avulla.
Yle kysyi kansanedustajilta, pitäisikö perheiden mahdollisuuksia niin sanottuun koulushoppailuun vähentää. Helsingin vaalipiirin 22 kansanedustajasta kyselyyn vastasi puolet eli 11. Uudenmaan 36 edustajasta kyselyyn vastasi 21 eli vajaat 60 prosenttia.
Helsingin vastanneista edustajista seitsemän vastasi kysymykseen ei, kolme kyllä ja yksi en osaa sanoa. Uudenmaan vaalipiirin vastanneista edustajista kymmenen vastasi ei, seitsemän kyllä ja neljä en osaa sanoa.
Helsingin virkamiesten mukaan painotettujen luokkien avaama mahdollisuus muun kuin lähikoulun valintaan voi lisätä koulujen eriytymistä. Helsingissä on harkittu painotetun luokkamuotoisen opetuksen lopettamista eriytymiskehityksen estämiseksi.
Painotettujen luokkien lopettamisen sijaan edustajat peräänkuuluttavat laadukasta opetusta kaikkiin kouluihin ja eriytymiskehityksen torjumista muun muassa koulukohtaisella tasa-arvorahalla sekä kaavoitus- ja asuntopolitiikalla.
Syy koulujen riittämättömässä rahoituksessa
Osa edustajista kokee, että syy koulujen eriytymiseen on riittämättömässä rahoituksessa.
– Ongelma ei ole lapsissa eikä vanhemmissa, jotka tekevät niin sanottua koulushoppailua, vaan päättäjissä, jotka aliresursoivat opetuksen budjetit, sanoo helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed (Vas.).
Espoolainen Saara Hyrkkö (Vihr.) kokee, että koulujen eriytyminen on vakava ongelma. Hänestä lapsien leimaaminen tai vanhempien syyllistäminen ei silti tuo yhtään aikuista lisää tai helpotusta koulujen arkeen.
– Olennaista on puuttua juurisyihin: eriarvoistumiseen ja puutteellisiin resursseihin. Koulutuksen rahoituksella on huolehdittava, että koulun arjessa on läsnä riittävästi aikuisia ja että jokainen luokka ja lähikoulu on hyvä paikka oppia. Tukea on kohdennettava eniten sinne, missä tarve on suurin, Hyrkkö sanoo.
– Kouluille jaettava tasa-arvoraha on ollut tehokas työkalu suunnata tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Kysymys painotetusta opetuksesta kannattaisi kääntää toisin päin: lisätään painotettua opetusta kouluihin, joiden vetovoimaa halutaan lisätä, sanoo vantaalainen Sari Multala (Kok.).
Asuntopolitiikkaan puuttuminen tehokkaampaa
Helsinkiläinen Mari Holopainen (Vihr.) lisäisi taideaineita kaikille luokille ja kokee, että lapsiin ja nuoriin pitää investoida, eikä syyllistää vanhempia.
– Alueelliseen eriytymiseen vaikutetaan parhaiten asuntopolitiikalla. Ratkaisuiksi tarvitaan myös kouluille myönnettävä tasa-arvoraha ja maksuttomat harrastukset. Rahoitus maltillisiin luokkakokoihin ja erityisen tuen tarpeeseen on turvattava varhaiskasvatuksesta lähtien, Holopainen toteaa.
Asuntopolitiikkaan puuttumista kannattavat myös helsinkiläinen Veronika Honkasalo (Vas.) ja kirkkonummelainen Anders Adlercreutz (RKP).
– Segregaatiokehitykseen tulee puuttua myös asuntopolitiikalla, jossa huomioidaan kohtuuhintaisten sekä vapaarahoitteisten asuntojen välinen tasapaino, minkä lisäksi myös laadukkaat lähipalvelut on turvattava kaikilla alueilla, Honkasalo sanoo.
– Tämä on asia, jota on syytä lähestyä pääasiassa asuntopolitiikan kautta, Adlercreutz toteaa.
Myös helsinkiläinen Ben Zyskowicz (Kok.) katsoo, ettei asia ratkea vanhempien valinnanvapautta rajaamalla, vaan syy on muualla.
– Taustalla on laajempi kysymys eri perheiden erilaisista lähtökohdista, ja tämä ei ole mielestäni oikea tapa vastata tähän haasteeseen.
Kaikkien koulujen oltava hyviä
Moni vastaajista edellyttää, että kaikkien koulujen tulisi olla hyviä lähikouluja.
– Jokainen saa laittaa lapsensa mihin kouluun haluaa. Oleellista on, että kaikissa kouluissa opetuksen laatu on hyvää, sanoo sipoolainen Harry Harkimo (LiikeNyt).
– Painotettuja luokkia tulisi olla kaikissa kouluissa. Samalla pienituloisiin väestöryhmiin kuuluville oppilaille pitää varmistaa mahdollisuus osallistua painotettujen luokkien opetukseen, sanoo vantaalainen Kimmo Kiljunen (SDP).
– Shoppailu antaa asiasta negatiivisen kuvan, ja aivan kuin vanhempien toiminnassa lastensa parhaaksi olisi joitain outoa tai väärää. Koulut pitää laittaa kuntoon, jos halutaan oppilaiden ja opettajien pysyvän koulussa, jonka pitäisi kaikille olla laadukas, sanoo hyvinkääläinen Leena Meri (PS).
Koulushoppailu-termiä kritisoi myös muun muassa espoolainen Maria Guzenina (SDP).
– En pidä sanasta. Se antaa ymmärtää, että kyse on vain varakkaiden perheiden toiminnasta. Pidän tärkeänä, että kaikilla perheillä on mahdollisuus vaikuttaa lapsen mahdollisuuteen saada esimerkiksi painotettua opetusta tai saada koulupaikka läheltä harrastuksia. Sinänsä kaikkien koulujen mahdollisuutta huomioida oppilaiden erityispiirteet on vahvistettava. Opettajien pitää saada työnsä tueksi avustavaa henkilökuntaa, Guzenina toteaa.
Rajoittaminen johtaa muuttoihin
Osan edustajien mielestä rajoittaminen johtaisi vain perheiden muuttoihin.
– Jos perhe ei voi vaikuttaa kouluvalintaan nykyisestä asunnostaan käsin, niin sitten moni yrittää sitä vaihtamalla asuinaluetta. Jos perheet alkavat muuttaa koulun perässä uusille asuinalueille, niin sehän johtaa paljon pysyvämpään segregaatioon, kuin pelkkä ”koulushoppailu”, sanoo helsinkiläinen Terhi Koulumies (Kok.).
Samaa mieltä on myös helsinkiläinen Atte Harjanne (Vihr.).
– Lopulta ihmiset muuttaisivat paremman koulun perässä, mikä vain pahentaisi eriytymistä. Siksi oikea tapa torjua segregaatiota on poistaa tarve valikoida kouluja eli huolehtia siitä, että meillä on vain hyviä kouluja.
Perussuomalaiset nostavat esiin maahanmuuttopolitiikan
Puolueiden sisällä mielipiteet vaihtelevat, ainoastaan kaikki vastanneet perussuomalaiset antoivat kieltävän vastauksen. Heidän mielestään vanhemmilla pitää olla oikeus valita lapsilleen myös muu kuin lähikoulu.
Neljästä vastanneesta edustajasta kolme perusteli asiaa väärällä maahanmuuttopolitiikalla.
– On luonnollista, että vanhemmat haluavat etsiä lapselleen mahdollisimman hyvän koulun. Jos yhteiskunta on tehnyt virheitä maahanmuuttopolitiikassaan, siitä ei pidä suomalaislasten joutua maksumieheksi, sanoo helsinkiläinen Mari Rantanen (PS).
Samalla linjalla on myös tuusulalainen puoluetoveri Ari Koponen (PS), mutta hän ehdottaa myös muutoksia koulujen työskentelyyn.
– Jokainen haluaa varmasti lapselleen parasta. Muita uudistuksia pitäisi kyllä tehdä, kuten haitallisen maahanmuuton merkittävä laskeminen sekä palata kouluissa perusasioiden ääreen. Pienet ryhmäkoot, ei isoja avonaisia luokkia, inkluusiosta luopuminen, erityisluokat takaisin, opettajien auktoriteetin palautus ja kännykät reppuihin.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 7. maaliskuuta kello 23:een asti.