Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Lukiolaisten erityisopetuksen tarve kasvoi korona-aikana

Lukiossa erityisopettajan tärkein tehtävä on auttaa opiskelijaa kehittämään oppimisen taitojaan.

Kädessä kynä jolla kirjoitetaan lehtiöön.
Lukioissa on voinut saada erityisopetusta vuodesta 2021 alkaen. Kuvituskuva. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Suomen lukiolaisten liiton mukaan kolmasosa lukiolaisista kokee tarvitsevansa lisätukea oppimiseen.

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ella Siltanen kertoo, että moni nuori on saanut perusopetuksessa sopivaa tukea, mutta toiselle asteelle siirryttäessä oppimisen tuki on jäänyt riittämättömäksi tai katkennut kokonaan.

– Jos lukiossa hankitut perustaidot jäävät vajaiksi, ei ole myöskään valmiuksia pärjätä korkeakouluopinnoissa, sanoo Ella Siltanen tiedotteessa.

Lukiot velvoitettiin tarjoamaan erityisopetusta syksyllä 2021.

Kuuntele alta, millaisiin tarpeisiin opiskelijat hakevat apua. Haastateltavana on Kouvolan iltalukion ja yhteislyseon erityisopettaja Tiia Mäkelä.

Erityisopettaja Tiia Mäkelä: "Osa nuorista on niin tavoitteellisia ja kiireisiä elämässään, että he väsyvät opiskeluun."
Kouvolan iltalukion ja Yhteislyseon erityisopettaja Tiia Mäkelä kertoo lukio-opiskelijan tyypillisestä tuen tarpeesta sekä lukion tukiverkosta.

Tuen tarve vaihtelevaa ja moninaista

Kaakkois-Suomen lukioissa erityisopetuksen tarpeen lisääntyminen tunnistetaan.

Alueen lukiolaiset tarvitsevat eniten opettajien tukea matematiikassa, englannin ja ruotsin kielessä sekä äidinkielessä.

– Syynä erityisopetuksen tarpeelle voivat olla myös puutteelliset opiskelutaidot, kova vaativuus itseä kohtaan, riittämättömyyden tunne opiskelijana ja muut jaksamisen haasteet, kertoo erityisopettaja Arja Kemppainen Lappeenrannan Kimpisen lukiosta.

Erityisopetusta saavien tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä kaikki lukiolaiset eivät tuo esiin tuen tarvettaan. Osalla tuen tarve voi myös olla väliaikaista tai kohdistua vain yksittäiseen oppiaineeseen.

– Osa tarvitsee kuitenkin säännöllisempää tukea ja erityisopettajan yksilöohjausta, kertoo erityisopettaja Satu Lajunen Lappeenrannan Lyseon lukiosta.

anonyymi nuori selaa puhelinaan.
Nuoren tukitiimiin lukiossa kuuluu usein monia muitakin kuin erityisopettaja. Kuvituskuva. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Kymenlaaksossa Kouvolan ja Haminan lukioissa aloittavat opiskelijat osallistuvat heti lukiotaipaleensa aluksi lukiseulontaan, jolla mahdollisia vaikeuksia pyritään kartoittamaan. Lisäksi opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen tiedotetaan erityisopettajan antamasta tuesta.

Kouvolan lukiokoulutuksen vastaava rehtori Ville Peltola kertoo opiskelijoiden ohjautuneen erityisopetukseen hyvin.

Haminan lukion erityisopettajan Satu Lepistön mukaan tuen tarvetta on lisännyt paitsi korona, myös oppivelvollisuuden laajeneminen.

Uusi oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 2021. Sen myötä nuoret velvoitettiin jatkamaan opintojaan peruskoulun jälkeen toiselle asteelle. Samalla toisen asteen opinnot muuttuivat maksuttomiksi laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille.

Erityisopetus lukiossa - otsikolla varustettu paperi seinällä.
Lukiossa erityisopetus kohdentuu yksittäisten oppiaineiden sijaan enemmänkin eri oppiaineiden opiskelu- ja muististrategioiden opettamiseen. Kuvituskuva. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Oman oppimistyylin opettelua

Lukion erityisopetus eroaa jossain määrin peruskoulun erityisopetuksesta, sillä se kohdistuu oppimisen taitojen kehittämiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana.

Satu Lepistö Haminasta kertoo, että lukiossa erityisopetus kohdentuu yksittäisten oppiaineiden sijaan enemmänkin eri oppiaineiden opiskelu- ja muististrategioiden opettamiseen.

– Erityisopettaja antaa pedagogista tukea tarkkaavuuteen liittyviin haasteisiin. Erityisopettajan tuella kehitetään myös toiminnanohjaustaitoja sekä opintojen suunnittelua ja ylläpidetään ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota.

Lukioista muistutetaan, ettei erityisopettaja ole ainoa tuen lähde opiskelijoille. Tukitiimiin kuuluvat tavallisesti myös oppilaanohjaaja, aineopettajat, ryhmänohjaajat sekä koulukuraattori, joissain kouluissa myös koulupsykologi.