Seinäjoen lukiossa jopa hiukan yli kolmasosa opiskelijoista suorittaa opinnot pidennetyllä aikataululla.
Rehtori Teijo Päkkilän mukaan ilmiö on yleistymässä. Syitä ovat useampi kirjoitettava aine, yo-kirjoitusten hajauttaminen ja korkeakoulujen todistusvalintojen painotus.
– Valtaosa valmistuu joulukuussa, eli opintoja pidennetään 3,5 vuoteen eniten.
Vaasan lyseon lukion sekä Kannuksen, Kaustisen musiikkilukion ja Kokkolan suomalaisen lukion oppilaista suurin osa kirjoittaa tutkinnon valmiiksi kolmantena vuonna, mutta opintojen loppuunsaattaminen tätä myöhemmin on yleistyvä trendi.
Kannuksen lukion apulaisrehtori Maija Huuki-Anthopoulou on huomannut, että korkeakoulujen pääsykoeuudistus on korostanut hyvien arvosanojen merkitystä, jolloin yhä useampi nuori venyttää lukio-opiskelua.
– Vaikka yhteiskunnassa on haluttu nuoret aiempaa nopeammin työelämään, niin pidempään opiskellessa aineisiin pystyy keskittymään paremmin. Silloin nuori myös jaksaa paremmin.
Kuuntele, miten Toholammin lukion rehtori Jussi Peltokangas perustelee pidennettyjen opintojen etuja:
Vetelissä, Perhossa ja Toholammilla lukio käydään pääsääntöisesti kolmessa vuodessa.
Sama tilanne on Kurikassa. Lukion rehtori Päivi Siltala-Keinänen:
– Syinä neljännelle vuodelle jatkamiselle ovat olleet lähinnä aikaa vievät harrastukset, kuten urheiluvalmennus tai terveyteen liittyvät seikat.
Kaustisen musiikkilukiossa opintoja venyttää taiteen tekeminen. Erityistehtävälukiossa joustonvaraa pidetäänkin tärkeänä.
– Musiikkiopintoihin, soittamiseen ja säveltämiseen pitää varata aikaa. Kaiken kaikkiaan opintojen pidentäminen tuntuu olevan myönteinen asia. Pidentämällä opintojaan ehtii rauhassa aikuistua ja miettiä perusteellisemmin jatkovalintojaan, pohtii rehtori Ilona Salomaa-Uusitalo.
Pidentäminen hyvä vai paha?
Pietarsaaressa arviolta ainoastaan viisi prosenttia oppilaista pidentää opintojaan.
Pietarsaaren lukion rehtori Minna Vanhamäen mukaan on pienen lukion etu, että opinnot saadaan suoritettua kolmessa vuodessa.
– Me onnistumme pitämään mukana nekin mahdollisimman hyvin, jotka meinaavat kelkasta pudota, Vanhamäki toteaa.
Pienessä lukiossa valmistuminen on ohjatumpaa, kun opintojaksot toistuvat maksimissaan muutaman kerran.
– Ei ole pelkästään negatiivinen asia että niitä opintoja ei voi valita ihan milloin vaan.
Toholammin lukion rehtori Jussi Peltokangas on täysin eri linjoilla. Hän harmittelee, että juuri kukaan ei Toholammin lukiossa jatka opintoja neljännelle vuodelle. Pienellä paikkakunnalla kaverukset haluavat pitää yhtä ja valmistua samaan aikaan.
Hänen huolenaan on nuorten jaksaminen, sillä hän pitää nykymuotoista lukiota jopa liian raskaana kunnianhimoiselle opiskelijalle:
– Usein kovasta yrittämisestä huolimatta jonkun aineen arvosana jää pykälää liian huonoksi korkeakouluun pääsyä ajatellen. Kun ainetta pitää sitten korottaa, niin opintoihin menee kuitenkin enemmän kuin se aiotut kolme vuotta.
– Olisi järkevää alusta asti valita neljän vuoden opiskelu, jolloin nuoren ei tarvitse laittaa itseään ihan niin tiukille.