Maatalouden päästöt ja hiilijalanjälki ovat jatkuvan keskustelun kohteena, ja tähän keskusteluun Arlan maitotilalliset haluavat osaltaan vaikuttaa. Ranualainen maitotilallinen Jani Sääskilahti ottaa Arla Suomen aloittaman kestävän kehityksen kannustinohjelman vastaan hyvillä mielin.
– Lehmiä ja meitä nautatilallisia syytetään paljon hiilipäästöistä sun muista, joten pakkohan se on yrittää. En tiedä pystytäänkö tällä kasvoja pesemään, mutta ainakin meillä on osoittaa faktoja, että yritämme vähentää päästöjä.
Sääskilahti pitää hyvänä myös, että meijeri kannustaa maitotilallisia tekemään kestävän kehityksen toimia.
– Kyllä tosissaan töitä tehdään sen eteen. Kun meijeri vielä palkitsee näistä toimista, niin helppoa siihen on lähteä mukaan.
Arlan kannustinhankkeessa on 19 kohdan lista, joiden toteuttamisesta maitotila saa pisteitä. Jokainen piste parantaa tilalle maksettavan maidon litrahintaa 0,03 senttiä. Sääskilahden tilalla tämä tarkoittaisi vuodessa noin 10 000 euron lisätuloa.
– Enemmän minä näen että se parannus tulee kustannuspuolelta, kun opitaan kiinnittämään huomiota muun muassa ruokinta- ja viljelytekniikkaan.
Suomen Luonnonvarakeskuksen Jokioisen tutkimusaseman tutkijan Anja Yli-Viikarin mukaan Arlan hanke näyttää pikaisen tutustumisen perusteella hyvältä suuntaukselta.
– Maatalouden ilmastovaikutuksen rajoittaminen ja oikeiden biodiversiteettitoimien löytäminen tulee varmasti olemaan vuosien aikainen oppimisen ja opettelun prosessi, mutta hyvä että työssä on lähdetty liikkeelle, kannustaa muun muassa maatalouden kestävän kehityksen arviointiin perehtynyt tutkija Anja Yli-Viikari.
Yli-Viikarin mukaan erityisen myönteistä on se, että ympäristötoimien toteutus tehdään myös viljelijälle taloudellisesti kannustavaksi.
Hiilijalanjäljen kimppuun 19 eri toimenpiteellä
Arla Suomen hankintajohtajan Sami Kilpeläisen mukaan kestävän kehityksen kannustinmallissa maidon hinnoittelussa otetaan maidon rasvan, proteiinin ja laadun lisäksi huomioon yhteensä 19 kestävän kehityksen toimenpidettä.
– Mallin valitut toimet perustuvat tieteeseen ja päästölaskennoissa tunnistamiimme tehokkaimpiin keinoihin, joilla saavutamme kestävän maidontuotannon tavoitteemme.
Maatalous tuottaa noin 10 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Karjan ruoansulatuksesta ja lannasta syntyy metaania. Peltojen mikrobiologisten prosessien seurauksena puolestaan vapautuu dityppioksidia.
Sami Kilpeläisen mukaan Arlan tuotantotiloilla tehtiin ensimmäinen Climate Check -ilmastokartoitus kaikille tiloille noin kolme vuotta sitten.
– Noin sadalla tilalle tehtiin vuosi sen jälkeen uusi laskenta. Näillä tiloilla hiilijalanjälki oli tippunut neljä prosenttia vuoden aikana. Se on erityistä, että vuosi 2021 oli katovuosi ja huonona satovuotena on hankalampi pienentää hiilijalanjälkeä.
Arlan maidontuottajat kattavan Arla Suomi -yhteistyöryhmän tavoite vähentää maitotilojen kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Tulosten perusteella Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen uskoo sen olevan mahdollista.
Kilpeläisen mukaan mittausten toteuttaminen on saanut maitotilat kiinnittämään enemmän huomiota käytäntöihin ja myös tuotantoon on tehty isojakin muutoksia. Kilpeläinen odottaa mielenkiinnolla uusia, viime vuotta koskevia laskelmia.
– Uskomme, että päästöjen vähentyminen on jopa kiihtynyt edellisestä, koska viime kesä oli pääasiassa tosi hyvä rehun satovuosi, arvioi Sami Kilpeläinen.
Kannustinjärjestelmä ainutlaatuinen jopa maailmassa
Arlan uudella kannustinmallilla ja maidon hinnoittelumallilla tuottajia kannustetaan erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Kestävän kehityksen kannustin otetaan käyttöön Suomessa huhtikuussa ja heinäkuusta lähtien sitä aletaan soveltaa muissa Euroopan maissa, joissa Arla Foods -konsernilla on tuottajia.
– Meidän tiedossa ei ole, että koko maailmassa olisi missään tällaista mallia käytössä. Tässä on todella monipuolisesti erilaisia toimia mukana.
Kilpeläisen mukaan erityistä on, että kannustimessa huomioidaan ilmastoon liittyviä, Big five -toimet sekä biodiversiteetti- ja hiiliviljely sekä uusiutuva sähkö.
– Kyllä tämä on ainutlaatuinen, kun otetaan huomioon, että Arlan kahdeksassa tuotantomaassa on täysin identtinen malli. Mukana on noin 9000 maitotilaa ja puhutaan noin 14 miljardin litran vuosittaisesta maidontuotannosta, vakuuttaa Sami Kilpeläinen.
Kannustinmallissa maidon hintaa korottavia pisteitä eniten tuottavat muun muassa päästöjä alentavat toimet ruokinnassa, lannoitteiden ja pellon käytössä. Lisäksi proteiinitehokkuus ja eläinten terveys vaikuttavat pisteitä lisäävästi.
Sami Kilpeläisen mukaan hiililaskenta tehdään kolmen vuoden välein, mutta sitä päivitetään neljästi vuodessa tuottajien itse ilmoittamien muutosten, kuten uuden sähkösopimuksen, myötä. Maksimipistemäärä on 80.
– Maksimissaan voi litrahintaan saada 2,4 senttiä lisää, joten miljoonan litran vuosituotannolla se tarkoittaa noin 24 000 euron lisäpottia maitotilalle.