Kun Rauman raatihuoneen rakenteiden korjaamiseen ja esteettömyyteen tähtäävää remonttia suunnitellaan, tulee oitis eteen ratkaisuja vaativia asioita: pääovi ja muutama korkea kynnys.
Rakennus on harvinainen. Saman ajan raatihuone löytyy Suomesta vain Porvoosta.
Miten Raumalle 1776 valmistuneelle raatihuoneelle edes pääsisi sisään esteettömästi?
Parhaillaan tyly vastaus on, ettei mitenkään. Nyt on siis pakko suunnitella hartaasti. Työryhmän ydinporukkaan kuuluu arkkitehtia, rakennussuunnittelijaa ja Museoviraston erikoisasiantuntijaa. Työhön valittiin Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy sekä Arkkitehdit Freese & Schulman.
Toisaalta vanhan rakennuksen esteettömyydessä voidaan noudattaa rakennusajan sääntöjä.
– Niitä ei tietenkään 1700-luvulla ollut. Tämä oli tärkeä hallintorakennus, joten tarvittaessa ihminen kannettiin yläkertaan, arvelee erikoisasiantuntija Maarit Mannila.
2020-luvulla on tietenkin tasa-arvoisemmat kriteerit kulkemiselle.
Kaikki sisään samasta ovesta
Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole.
Ankara työlista jakautuu rakenteelliseen korjaamiseen ja toiminnallisuuden parantamiseen. Tornin puuosissa on paikallisia vesivuotojen aiheuttamia lahovaurioita, jotka saadaan vielä remontissa korjattua.
– Rakennukseen pitää päästä sisään, mutta sieltä pitää myös päästä pois esimerkiksi palotilanteessa. Se tarkoittaa savusulkuja ja palokuorman poistamista, kertoo rakennussuunnittelija Simo-Pekka Valtonen.
Eteistilassa ei enää jatkossa säilytetä esitenippuja.
Esteettömyyden näkökulmasta pääovi on iso ongelma. Siihen ei löydy realistista ratkaisua, sillä korjaukset muuttaisivat arvorakennuksen julkisivua liikaa. Nyt kiviportaissa ei edes ole kaidetta.
Käsillä on jännittävä suunnitelma: uusi ovi. Se puhkaistaisiin itäseinään, josta ovi on muurattu umpeen 1800-luvun alussa.
Se mahdollistaisi esteettömän kulun raatihuoneeseen.
Jos sivuseinään puhkaistaan ovi, pääsisäänkäynti vaihtuu kokonaan rakennuksen sivuun, mutta pääovi säilyy yhä torin puolella.
– Ihmisille pitää olla tasa-arvoinen kulku rakennukseen. Emme tee ratkaisua, jossa osa asiakkaista joutuu käyttämään eri ovea, linjaa arkkitehti Simo Freese.
Uuteen piharakennukseen esteetön vessa
Pihaan tehdään uudisrakennus, johon on esteetön kulku. Sinne tehdään muun muassa vessa.
Toista kerrosta ei saa saavutettavaksi, koska hissiä ei pysty rakentamaan.
Siihenkin on mietitty uuden tekniikan luomia mahdollisuuksia. Yläkerran näyttelyn voisi saada alakertaan hyödyntäen virtuaalitodellisuutta.
– Silloin museokävijä voisi nauttia näyttelystä alakerrassa VR-lasien avulla, sanoo Rauman museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari.
Jos ihminen ei pysty kapuamaan yläkertaan, voi vanhan arvorakennuksen henkeä aistia myös alakerrassa. Vanhassa talossa on paljon tuoksuja, lattian narinoita ja ikkunoista kauniisti siilautuvaa valoa.
Raatihuone on arvokkaalla paikalla, torin vieressä, keskellä Unescon maailmanperintökohdetta. Siitä odotetaan entistä vilkkaampaa piipahduskohdetta.
Restaurointi valmistuu 2026, jolloin Vanha Raatihuone täyttää 250 vuotta.