Lappeenrantalainen 21-vuotias Emil Klefström haluaa tehdä rahaa opiskelujensa ohessa.
LUT-yliopistossa kemiantekniikkaa opiskeleva Klefström ilmoitti vastikään Facebookissa paikallisessa puskaradioryhmässä tarjoavansa kevytyrittäjänä muun muassa lumikolausta, siivousapua ja tukiopetusta lukuaineissa yläaste- ja lukioikäisille.
– Idea lähti ystävältäni, joka tekee samaa Helsingissä ja on saanut asiakkaita. Uskon, että tarvetta palvelulle on myös Lappeenrannassa, kertoo Klefström.
Hän toivoo saavansa töillä rahan lisäksi myös kokemusta.
– Talouteni ei ole täysin riippuvainen asiakkaiden saamisesta. Rahallinen tuki ja työkokemus ovat tärkeitä, ja myös oppi markkinoinnista ja yrittäjyydestä, Klefström sanoo.
Hän uskoo, että kevytyrittäjyys tulee yleistymään vauhdilla. Kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan itsensä työllistäjää, joka työskentelee yrittäjämäisesti, mutta jolla ei välttämättä ole yritys- ja yhteisötunnusta.
– Ei ole pakko sitoutua mihinkään, ja töitä voi tehdä, kun pystyy ja on aikaa.
Kuuntele alta Emil Klefströmin vinkit työnhakuun somessa:
Yrittäjyys kiinnostaa
Nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut viime vuosina.
– Nuorten odotukset työelämää kohtaan ovat monipuolistuneet todella paljon, sanoo viestinnän asiantuntija Verna Vuorinen Talous ja nuoret TAT ry:stä.
TAT on valtakunnallinen vaikuttaja, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa nuorten työelämä- ja taloustaitoja.
Esimerkiksi TATin vuosittain toteuttamassa Nuorten tulevaisuusraportti -kyselytutkimuksessa vuonna 2022 miltei 40 prosenttia vastaajista totesi, että he voisivat nähdä itsensä yrittäjinä. Kyselyyn vastasi lähes 6 400 yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa.
Vuorisen mukaan tarkasti ei tiedetä, kuinka moni nuori on esimerkiksi aloittanut kevytyrittäjänä. Se kuitenkin tiedetään, että kiinnostus yrittäjyyteen on vahvaa.
– Mahdollisuus hyödyntää omaa osaamista sekä itselle kiinnostavia työtehtäviä pidetään tärkeinä arvoina, Vuorinen sanoo.
Vain tsemppiä ja tykkäyksiä
Toistaiseksi Klefström on saanut sosiaalisen median kautta ainoastaan tykkäyksiä ja tsemppiviestejä.
– Toivon, että asiakkaita tulee.
TATin Verna Vuorisen mukaan tarkkaan ei tiedetä, kuinka moni sosiaalisessa mediassa jaettu ilmoitus lopulta johtaa työllistymiseen.
– Yleensä somen tai omien lähiverkostojen kautta löytyy ensimmäisiä asiakkaita, joiden kautta muita asiakkaita voi tulla lisää, Vuorinen sanoo.
Kuuntele alta Verna Vuorisen vinkit työnhakuun somessa:
Esikuvat inspiroivat
Verna Vuorisen mukaan kiinnostus itsensä työllistämiseen kertoo siitä, että nuorille työelämä näyttää monimuotoiselta ja pirstaleiselta.
– Harva enää ajattelee olevansa yhdessä ammatissa loppuelämänsä. Kultareunus on siinä, että nuorille työelämä näyttää siltä, että harrastuksesta tai omasta taidosta on mahdollista kehittää oma urapolku.
Esimerkiksi kevytyrittäjyydestä puhutaan nyt paljon. Myös sosiaalisessa mediassa on esillä monia nuoria yrittäjiä.
– Esikuvat ovat vaikuttaneet siihen, että mahdollisuuksia nähdään enemmän kuin ennen, hän arvioi.
Mitä ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella 9.3.2023 kello 23.00 asti.