Vuosi sitten alettiin puhua sotahinnoista.
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seurasi hintojen nousu, joka vaikutti niin sähköön, polttoaineisiin, asumiseen kuin ruokaankin.
Kotitaloudet oppivat sopeuttamaan, kuten ekonomistit kehottivat.
Nyt sähkön hinta on kuitenkin laskenut huippulukemista ja bensapumpullakin hinta on vaihdellut.
Mutta milloin ruoka halpenee?
– Vielä alkuvuodesta ruoan hinta nousee, Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg sanoo.
Forsman-Huggin mukaan viime vuonna ruoka kallistui keskimäärin 10,5 prosenttia. Se on kovin nousu Suomen EU-jäsenyyden aikana.
Marras–joulukuussa 2022 hinnat nousivat noin 16 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen – ja sama meno jatkuu yhä.
Tällä karjalohjalaisella tilalla viljelijä Toni Tanner on jatkanut vihannesten viljelyä ympärivuotisesti, vaikka kuluttajien ostokäyttäytymisessä on ollut varovaisuutta.
Keskustelu kilohinnasta näkyi heti myynnissä
Kotimaisista vihanneksista muodostui yksi ruoan hinnan mittareista.
Tomaatin ja kurkun hintaa on seurattu ja kauhisteltu viime syksystä asti.
Viljelijä Toni Tanneria se vähän ärsyttää.
– Lompakon nyörit menivät kiinni. Riitti kun asia oli otsikoissa, kuluttajat vähensivät tomaatin ostamista.
Tanner on viljellyt vihanneksia ja yrttejä yli 20 vuoden ajan Hortiherttuan tilalla Karjalohjalla Uudellamaalla.
Joka vuosi kasvihuonekurkkujen ja -tomaattien hinta on noussut talvea kohti – ja laskenut kesäksi.
– Kymmenen vuoden aikana tuotantopanosten hinta on noussut 80 prosenttia. Tomaatin ja kurkun hintataso on kuitenkin pysynyt kutakuinkin samana.
Mutta painetta on.
Tanner myy kurkkunsa suoraan uusmaalaisiin marketteihin.
Kaupoissa kurkku myydään valtavirrasta poiketen kappalehinnalla. Laskennallinen kilohinta on noin 7,60 euroa. Ei siis halvimmasta päästä verrattuna vitosen kurkkukiloon.
– Jotta tuotanto on jatkossakin kannattavaa, hinnan pitää pitkässä juoksussa nousta, Tanner sanoo.
Todellisuudessa suomalaisilla kuluu historiallisen vähän rahaa ruokaan
Vaikka kaupan kassalla tuntuisi, että ”kaikki rahat menevät ruokaan”, tilastot kertovat päinvastaista.
Tilastokeskuksen mukaan vajaassa 40 vuodessa kotitalouksien kulutuksesta ruokaan kuluva osuus on laskenut jatkuvasti.
Vielä vuonna 1985 elintarvikkeisiin käytettiin 20 prosenttia kaikista kulutusmenoista.
Vuoteen 2016 mennessä siivu oli kutistunut 12 prosenttiin. Käytettävissä olevien ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 osuus on ollut noin 12–13 prosenttia.
Samaan aikaan asumisen osuus kulutusmenoista on kohonnut 20 prosentista 31 prosenttiin.
Euroja kaikkeen kuluu kuitenkin enemmän kuin ennen.
Myös tänä vuonna.
Sekä PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg että Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi ennakoivat ruoan hinnan laskua aikaisintaan vuoden jälkipuoliskolle.
– Mitään merkittävää laskua ei kuitenkaan ole odotettavissa. Uskon, että tänäkin vuonna ruoan hinta nousee vähintään viisi prosenttia verrattuna viime vuoden keskitasoon, Niemi sanoo.
Jyrki Niemi uskoo, että viljapohjaisissa tuotteissa hintahuippu on jo nähty. Sen sijaan kotieläintuotteissa, kuten maito- ja lihatuotteissa, nousu jatkuu yhä.
Ruoan hinta tuskin laskee kovinkaan nopeasti samalle tasolle, josta nousukiito alkoi 2021, kun maatalouden tuotantopanosten hinnat kääntyivät jyrkkään nousuun.
Ruoan hinta reagoi hitaasti markkinamuutoksiin
Ruoan hinta ei pompi kuin pörssisähkö.
Karjalohjallakin Toni Tanner on jo viime kesänä päättänyt, mitä viljellään ja milloin.
– Esimerkiksi nämä tomaatit on istutettu viime elokuun lopussa ja näitä pidetään täällä koko vuosi.
Päätöksenteossa on punnittu riskejä: mitkä ovat tuotantopanokset, mitä tekeminen maksaa.
Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnat reagoivat hitaasti isoihin markkinamuutoksiin. Viivettä syntyy.
Karjalohjalaisella Hortiherttuan tila on vakauttanut sähkön hintaa sopimuksin, jotta toiminta on voinut jatkua ympärivuotisesti.
Kaikesta huolimatta Tanner uskoo, että kotimaisille vihanneksille on aina kysyntää.
Hän muistuttaa, että kyse on myös huoltovarmuudesta. Esimerkiksi Britanniassa oma tuotanto on ajettu alas ja vihanneksia tuodaan Espanjasta ja Marokosta.
Etelä-Euroopan ja Pohjois-Afrikan huonojen sääolosuhteiden vuoksi vihanneslaarit ammottavat nyt tyhjyyttään Britanniassa.
Britannian italialaisravintolat ovat jopa joutuneet tekemään ruokia, joista puuttuvat tomaatit.
– Meillä on siinä mielessä hyvä tilanne, että tavaraa on kaupan tiskissä, Tanner sanoo.
Toni Tanner sanoo ymmärtävänsä kotimaisen kuluttajan tuskan markettien kilohintakylttien keskellä.
Viljelijänä hän kuitenkin puolustaa kotimaisia vihanneksia.
– Voi ostaa vaikka hieman pienemmän määrän, mutta kotimainen tuote on aina hyvä vaihtoehto.
Juttua varten on haastateltu myös Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutustilaston yliaktuaari Tuomas Parikkaa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 15. maaliskuuta kello 23:een asti.