Opettajainhuoneissa on käynyt alkuvuodesta kuhina. Opettajat kyselevät toisiltaan, joko olet tutustunut uuteen tekoälypohjaiseen tekstintuottajaan, Chat GPT:hen.
Osa ei tiedä asiasta vielä mitään. Osaa pelottaa, kuinka nopeasti oppilaat alkavat tarjota tekoälyn tuottamia tekstejä omina esitelminään ja esseinään.
Sitten on se kolmas porukka, joka jo nyt on uteliaana kokeillut Chat GPT:n kykyä tuottaa erilaisia tekstejä. Edelläkävijät ovat ottaneet sovelluksen jopa opetukseen mukaan.
Esimerkiksi turkulaisessa Luostarivuoren Lyseon lukiossa musiikinopettaja Tomi Norha oli ehtinyt jo teettää lukiolaisilla Chat GPT -harjoituksen siinä vaiheessa tammikuuta, kun koulun opettajankokouksessa asiasta puhuttiin vasta ensimmäisen kerran.
– Itse en käyttäisi sitä esitelmän teossa. Pitäisi kuitenkin tarkistaa, ettei tekstissä ole asia- tai kielivirheitä. Siinä on enemmän työtä kuin jos hankkii itse tiedot, sanoo Oona Vahtera, joka tutustui tekoälyohjelmaan tehdessään esitelmää West Coast hiphopista.
Antti Lampi laati esitelmänsä uudehkosta levy-yhtiö Leibelistä. Hän voisi kuvitella turvautuvansa tekoälyyn, jos hänellä olisi ongelmia tuottaa tekstiä.
– Chat GPT antaisi ihan hyvän pohjan, jota sitten voi muokata itse. Mutta muuten en innostu. Ehkä sitten, jos iskisi oikein paha kiire päälle.
Voiko tekoälyn kirjoittaman tekstin tunnistaa?
Varsinkin lukuaineiden opintoihin kuuluu usein kotona tehtäviä kirjoitelmia. Nyt oppilailla on houkutus teettää ne tekoälyllä.
– Chat GPT voi kirjoittaa todella hyvää suomea tai sitten se voi olla vähän kökköä suomea. Ja me ihmiset olemme ihan samanlaisia. Kumpikin luontuu meiltä, musiikinopettaja Tomi Norha naurahtaa.
Kuinka vaikea opettajan on erottaa, onko teksti tekoälyn tekemää vai oppilaan omaa?
– Voi olla, että se on mahdotonta. Tekoäly tekee eri tekstin joka kerta, kun siltä pyytää samaa asiaa. Opettaja ei siis voi tarkistaa vedenpitävästi, onko teksti Chat GPT:n kirjoittamaa vai ei.
Chat GPT on Norhan mielestä hyvä apulainen, ja semmoisena siihen pitää suhtautuakin.
– Apulainen tai työkalu, mutta ei sen enempää. Ei se, joka tekee kaiken.
Aika ei riitä suullisiin tarkastuksiin
Äidinkielenopettaja Merja Laine-Sjöström on käynyt Äidinkielen opettajain liiton hallituksessa viime aikoina monia keskusteluja Chat GPT:stä koulussa. Hän itse on utelias ja innostunut marraskuussa lanseeratun sovelluksen tuomista mahdollisuuksista.
Yksittäisiä tapauksia on jo tullut esiin, että oppilas on jättänyt koulutyönään tekoälyn tuottaman tekstin.
– Useimmiten opettaja kyllä tunnistaa oppilaansa tason kielenkäyttäjänä. Hälytyskellot soivat päässä, jos yllättäin tuleekin tutulta oppilaalta liian taitavaa tekstiä – sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti, Laine-Sjöström vakuuttaa.
Opettajan ammattitaitoon tunnistaa oppilaansa osaamistaso uskoo myös opetusneuvos Teijo Koljonen Opetushallituksesta. Hänen mukaansa tekoäly haastaa opettajia miettimään tehtävätyyppejä entistä tarkemmin. Soveltaviin tehtäviin Chat GPT harvemmin löytää relevanttia vastausta.
Jos on epäilys, että koulutehtävä on suoraan Chat GPT:stä eikä se saisi olla sellainen, ainoaksi tavaksi jäänee järjestää samasta aiheesta suullinen tentti.
– Sellaiseen ei todellakaan ole aikaa. Koulupäivä on hektinen, ja opettajalla on lähemmäs sata oppilasta päivän aikana opetettavana. Omin sanoin esseetehtävästä kertominen... ei siitä tulisi mitään. Olisimme koulussa yömyöhään asti, kommentoi Merja Laine-Sjöström huvittuneena.
Koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:sta haluaa purkaa tekoälyn ympäriltä turhaa dramatiikkaa.
– Vilpin mahdollisuus on koulussa aina olemassa. Voimme kysyä myös, miten varmistetaan, ettei vaikkapa oppilaan äiti ole kirjoittanut esseetehtävää.
”Tekoäly ei poista oman ajattelun tarvetta”
Jos monet opettajat ovat vielä kujalla Chat GPT:n käyttömahdollisuuksista, niin ovat myös monet oppilaat, jopa lukioissa.
Yksikin opettaja totesi havainneensa, että hänen omassa mediakuplassaan puhutaan viikoittain ja jopa päivittäin Chat GPT:stä, mutta oppilaille sovelluksen nimikin on edelleen tuntematon.
Opetusministeriön kehittämispäällikkö Tero Huttunen ei missään tapauksessa suosittele tekoälyn sulkemista koulun ovien ulkopuolelle.
– Teknologia pystyy tukemaan yksilön omaa ajattelua. Siitä on opetukselle enemmän hyötyä kuin haittaa. Kannustan opettajia käyttämään Chat GPT:tä.
Huttunen vertaa nykyistä tekoälykeskustelua siihen, mitä käytiin 2000-luvun alussa, kun koulutehtävien apuna alettiin hyödyntää Wikipediaa.
– Silloinkin opettajat aika nopeasti tunnistivat, milloin on käytetty lähteenä suoraa lainausta ja milloin on muokattu omaa tekstiä. Tekoäly ei poista oman ajettelun tarvetta. Se tarjoaa raakatekstiä, joka kaipaa jäsentämistä, Huttunen toteaa.
Voit keskustella aiheesta 13. maaliskuuta kello 23:een asti.