Useiden sähköyhtiöiden asiakkaat ovat yrittäneet kikkailla tiensä ulos määräaikaisista sopimuksista.
Sähköyhtiöt kertovat niin sanotuista ”valemuutoista”, joissa sopimus irtisanotaan muuton perusteella, mutta samaan osoitteeseen tehdäänkin uusi sopimus esimerkiksi kumppanin tai kämppiksen nimellä.
Turun Sanomat uutisoi tiistaina, että noin 70 Turku Energian asiakasta on syyllistynyt sopimusrikkomuksiin, ja energiayhtiö aikoo puuttua asiaan. Myös Helenillä vastaavia tapauksia on havaittu, kertoi Talouselämä keskiviikkona.
Yle kysyi asiaa useilta muiltakin sähköyhtiöltä.
Vattenfallin liiketoimintajohtaja Taija Sjöblom kuvaa “valemuuttotapausten” lisääntyneen alkuvuonna huomattavasti.
– Määrä on sen verran merkittävä, että huomiomme on siihen kiinnittynyt, hän toteaa.
Epäilyttävä kasvu muutoissa käräytti kikkailijat
Sjöblomin mukaan asia on käynyt ilmi kahta reittiä.
Osa asiakkaista on suoraan yrittänyt sopimuksenvaihtoa samaan osoitteeseen asiakaspalvelun kautta. Silloin asiakaspalvelija on voinut suoraan kertoa, ettei tällainen vaihto onnistu.
Lisäksi asia on näkynyt ulosmuuttoilmoitusten yllättävänä kasvuna.
Kun asiakas on tehnyt toisen yhtiön kanssa sopimuksen ”uuteen” osoitteeseen, on vanha yhtiö saanut ilmoituksen ulosmuutosta ja sopimuksen irtisanomisesta.
– Tiedämme aika tarkkaan, paljonko ulosmuuttoja normaalisti kuukausitasolla tulee. Kun määrä kasvaa selittämättömällä tavalla, voi hyvin päätellä, että tällaista tapahtuu, Sjöblom sanoo.
Sjöblomin mukaan yhtiö on pystynyt jäljittämään joukon asiakkaita, joista on tullut ulosmuuttoilmoitus, vaikka todellista muuttoa ei ole tapahtunut. Yhtiö päättää tällä viikolla, millaisiin toimenpiteisiin sopimusrikkomusten suhteen ryhdytään.
– Vaihtoehdot ovat käytännössä sopimussakko tai se, että asiakas saa mahdollisuuden palata määräaikaiselle sopimukselle, joka hänellä on ollut.
Samat kaksi vaihtoehtoa asiakkailleen on tarjonnut Turku Energia.
Sopimussakko voidaan määritellä sopimusehdoissa. Esimerkiksi Turku Energian tapauksessa yhtiö voi veloittaa määräaikaisen sopimuksen umpeutumiseen asti kuuluvat perusmaksut ja vuosiennusteen mukaiset energiamaksut. Turun Sanomien mukaan joillekin asiakkaille summa voisi nousta yli tuhanteen euroon.
Fortum: Määräaikainen sopimus on valinta
Yle kysyi sopimuskikkailusta myös Oomilta, Väreeltä ja Fortumilta, jotka kaikki tunnistavat ilmiön.
Kaksi jälkimmäistä kertovat törmänneensä toistaiseksi vain yksittäistapauksiin, Oomilla tapauksia on havaittu ”jossain määrin”. Fortum kertoo seuraavansa tilannetta.
Vanha määräaikainen sopimus on alkanut tuntua kalliilta loukulta monelle nyt, kun energian hinta on tullut alaspäin ja sen myötä uusien määräaikaisten sopimusten hinnat pudonneet.
Viime syksynä ja syystalvella moni kuluttaja joutui valitsemaan pörssisähkön ja pitkän määräaikaisen sopimuksen välillä, sillä muuta ei välttämättä ollut tarjolla. Arviosta riippuen kymmenet tuhannet tai jopa sadat tuhannet kuluttajat ovat nyt kiikissä kalliissa määräaikaisessa sopimuksessa.
Fortumin kuluttajaliiketoiminnan asiakkuuspäällikkö Tuomas Yrttiaho sanoo ymmärtävänsä asiakkaiden harmituksen.
Hän kuitenkin muistuttaa, että määräaikaiseen sopimukseen sitoutuminen on aina kuluttajan valinta. Vasta jälkikäteen nähdään, kannattiko valinta suhteessa markkinahintojen kehitykseen.
– Kukaan ei tiedä, miten sähkön hinta kehittyy. Määräaikaisen sopimuksen ottaessaan asiakas on itse halunnut kiinnittää hinnan sen sijaan, että olisi valinnut pörssisähkösopimuksen, jonka hinta vaihtelee.
Yrttiahon mukaan myös sähköyhtiöt ovat sitoutuneet ostamaan asiakkaalle myymänsä sähkön markkinoilta tiettyyn hintaan. Hintojen ”suojaaminen” tapahtuu niin sanotuilla johdannaismarkkinoilla, missä sähkön tukkumarkkinatoimijat käyvät kauppaa tulevista sähköntoimituksista.
– Kun sähkön myyjä tarjoaa asiakkaalle kiinteähintaista sopimusta, ostamme sopimuskauden sähkön johdannaismarkkinoilta siinä ajanhetkessä kun sopimus tehdään.
KKV: Sopimus sitoo kumpaakin osapuolta
Määräaikaisen sopimuksen voi pääsääntöisesti irtisanoa kesken sopimuskauden joko muuttamalla asunnosta toiseen tai maksamalla sopimussakon.
Lähtökohtaisesti määräaikainen sopimus sitoo koko määräajaksi ja ”valemuutto” on sopimusrikkomus, toteaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Jukka Kaakkola.
Ongelmatilanteissa sähköyhtiöt voisivat hänen mukaansa silti pohtia kuluttajan kannalta kohtuullisia ratkaisuja. Pitkiä määräaikaisia sopimuksia on tehty monella tapaa poikkeuksellisessa tilanteessa, Kaakkola sanoo.
– Kuluttajat tekivät vajavaisen tiedon varassa pitkäaikaisia määräaikaisia sopimuksia hyvin kalliilla hinnalla. Moni on joutunut kohtuuttomaan tilanteeseen, ja yhtiöt voisivat miettiä jotain vastaantuloa näissä tilanteissa.
Riitatilanteessa myyjän on pystyttävä osoittamaan, että sopimussakko perustuu todellisiin kuluihin, jotka sopimuksen irtisanomisesta aiheutuivat.
Osa sähköyhtiöistä on nostanut esiin, että sopimuksen vilpillinen rikkominen voi täyttää jopa petoksen tunnusmerkit. Kaakkolan mukaan tilanteet voitaneen kuitenkin ensisijaisesti käsitellä sopimusrikkomuksina.
– En ihan niin pitkälle menisi, että rikosjuttuja tästä asiasta lähtisi nostamaan. Olisi hyvä, että tapaukset onnistuttaisiin sopimaan muulla tavalla.
Voit keskustella aiheesta 9.3. klo 23 saakka.