Jalasta kuulunut rusahdus oli niin kova, että Petra Tapola, 37, tiesi heti: nyt kävi pahasti.
Tapola oli pelaamassa rantajalkapalloa, kun hän sai potkun sääreen. Lajissa ei käytetä säärisuojia, ja lisäksi Tapolan jalka oli nilkkaa myöten hiekassa. Sääri- ja pohjeluu murtuivat, kun jalka ei päässyt liikkumaan.
Sen jälkeen meni moni asia pieleen.
Ambulanssin tulo kesti, ja kun Tapola sai apua, kipu oli jo ehtinyt yltyä sietämättömäksi.
– Myös avuttomuuden tunne oli hirveää. Olin täysin toisten ihmisten armoilla.
Hoito ei sujunut suunnitelmien mukaan, ja Tapola joutui olemaan sairaalassa yli viikon.
Jalka parani hitaasti, mutta mieli parani vieläkin hitaammin.
Kuntoutusta hankaloitti se, että Tapola alkoi pelätä kipua. Myös ihmisjoukot pelottivat. Mitä, jos joku tulee päälle ja taas sattuu?
”En halunnut kivun rajoittavan”
Viisi kuukautta tapahtuneen jälkeen Tapola hakeutui läheisensä suosituksesta EMDR-terapiaan. Silmänliikkeisiin perustuvan hoitomuodon nimi tulee englannin sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing, ja sen avulla voidaan lieventää tai jopa poistaa traumaattisiin tapahtumiin liittyvien muistojen häiritsevyys.
Hoitomuoto on hyväksytty Käypä hoito -suositukseen ja se on tutkimuksissa todettu tehokkaaksi traumojen hoidossa.
– Olen aktiivinen ihminen, enkä tavallisesti makaa sohvalla koskaan. En halunnut, että kipu rajoittaa liikkumistani, sanoo Tapola.
Psykiatrian erikoislääkäri ja EMDR-kouluttaja Markus Heinimaa kartoitti Tapolan tilannetta ja taustatekijöitä etävastaanotolla. Sen jälkeen Tapola tarvitsi varsinaista terapiaa vain kaksi kertaa.
Intensiivisissä tapaamisissa Tapolan tunteet heittelivät, mutta lopputuloksena tapaturmasta syntyi tarina, jota hän voi tarkastella niin kuin se ei olisi tapahtunut hänelle.
Tapola ei pysty enää palauttamaan mieleen, miltä onnettomuus kehossa tuntui.
– On hyvin hämmentävää, miten tehokasta terapia on. Minullakin oli sellainen käsitys, että terapia kestää pitkään, jopa vuosia. Viimeisen tapaamisen jälkeen tuntui kuin kaikki lukot olisivat auenneet ja olisin saanut valtavasti energiaa, sanoo Tapola.
Heinimaan mukaan hoito toimi Tapolan kohdalla nopeasti, koska kyse oli yksittäisestä traumatapahtumasta ja psykoterapeuttinen työskentely sujui Tapolalta hyvin.
– Jos taustalla on paljon käsittelemätöntä psyykkistä traumatisaatiota, hoidot kestävät huomattavasti pidempään, sanoo Heinimaa.
”Voiko tuo toimia?”
Potilaiden – usein myös terapeuttien – hämmennys on tuttua Heinimaallekin. Kun hän kuuli EMDR-terapiasta ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä, hän mietti samaa kuin moni muukin: voiko tuo oikeasti toimia?
– Yli 15 vuoden työskentelyn jälkeenkin hämmästyn edelleen joissain tilanteissa hoidon vahvuudesta, sanoo Heinimaa.
Suomessakin EMDR-terapiaa on käytetty kymmeniä vuosia, mutta edelleenkään ei tarkaan tiedetä, miksi se toimii.
Hollantilaisen teorian mukaan silmänliikkeillä tapahtuvalla työmuistin kuormittamisella on merkittävä rooli traumaattisen muiston muuttumisessa tavalliseksi muistoksi.
– Kun potilas ajattelee traumamuistoa ja samanaikaisesti käytetään työmuistia kuormittavaa stimulaatiota eli silmänliikettä, ihmisen kyky kokea tapahtuneeseen liittyviä tunteita rajoittuu. Samalla tunnesisältö miedontuu ja tapahtuma varastoituu pitkäkestoiseen muistiin uudessa muodossa, sanoo Heinimaa.
Suomalaisten suositusten mukaan EMDR sopii etenkin traumaperäisen stressihäiriön hoitoon. Häiriön voivat aiheuttaa esimerkiksi läheisen kuolema, oma vakava sairastuminen tai onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi joutuminen.
Trauma syntyy, kun kyky käsitellä vastoinkäymisiä loppuu: tapahtuu liikaa, liian nopeasti tai tapahtumat ylittävät käsittelykyvyn. Silloin tapahtuma varastoituu hermojärjestelmään traumamuiston muodossa.
– Sille on ominaista, että muistoon ei olla kovin hyvin kosketuksissa, mutta silti se häiritsee elämää, sanoo Heinimaa.
Tyypillisiä oireita ovat traumatakaumat, ja niiden pelossa aletaan vältellä muistoja mahdollisesti palauttavia tilanteita. Ihminen voi kärsiä kroonisesta yli- tai alivireysoireilusta eli olla ylivalpas tai kokea jatkuvaa ahdingon tunnetta.
Kyse ei tarvitse olla edes tuoreesta tapahtumasta. Heinimaakin on menestyksellä hoitanut potilasta, jonka trauma oli saanut alkunsa 50 vuotta sitten, mutta se edelleen sabotoi hänen elämäänsä.
Heinimaan vastaanotolle ohjautuu myös potilaita, jotka eivät ole saaneet muista terapioista riittävästi apua.
– EMDR-terapiaa voidaan hyvin yhdistää moniin muihin terapiamuotoihin. Oleellista hoidon onnistumisessa on, että ihminen pystyy pysymään läsnä omien tunnekokemustensa kanssa.
”Kaikki oireet eivät lievity keskusteluhoidolla”
EMDR-terapian saatavuudessa on isoja alueellisia eroja. Koulutettuja terapeutteja on arviolta noin 2000, mutta heistä toimii aktiivisesti vain 400–500. Tarjonta on keskittynyt suuriin kaupunkeihin, ja valtaosa terapeuteista on ollut yksityisiä.
Keski-Suomessa tilanne on poikkeuksellinen: maakuntaan koulutetaan uusia EMDR-terapeutteja, ja heistä valtaosa työskentelee julkisella puolella. Koulutuksen ensimmäinen osa oli viime syksynä, ja sen jälkeen he ovat voineet jo ottaa vastaan potilaita. Koulutuksen toinen osa järjestetään tulevana syksynä.
Sen jälkeen Keski-Suomessa julkisella sektorilla työskentelee lähes 40 EMDR-terapeuttia. Vertailun vuoksi esimerkiksi Etelä-Savossa EMDR-terapeutteja on kaikkiaan kymmenkunta, jotka kaikki ovat yksityisiä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelun palveluvastaava Eeva-Liisa Liimatainen pitää tärkeänä, että hoitomuotoa on tarjolla koko maakunnassa, koska kaikkien oireet eivät lievity pelkällä keskusteluhoidolla.
– Oireiden juurisyihin pitää pystyä paneutumaan riittävän nopeasti. Tälläkin hetkellä meillä on palveluissa ihmisiä, joita edelleen vaivaa 20 vuoden takainen järkyttävä tapahtuma, sanoo Liimatainen.
Myös Heinimaa pitää tärkeänä hoitomahdollisuuksien laajenemista. 2000-luvun alkupuolella tehdyt tutkimukset osoittavat, että trauma on merkittävä riskitekijä psyykkisille häiriöille.
Petra Tapola on tyytyväinen, että hän meni terapiaan ajoissa. Pelko ei enää vaivaa, ja hänellä olisi jo valtava palo päästä takaisin jalkapallokentälle.
Edessä on kuitenkin vielä pitkään fyysistä toipumista. Titaani poistetaan leikkauksella jalasta reilun vuoden päästä ja siitä kestää vielä toisen vuoden ennen kuin jalka on kunnolla luutunut.
– Onneksi en tapaturmahetkellä tai edes lähiviikkoina tiennyt, kuinka kauan toipuminen kestää, sanoo Tapola.
Kuuntele Markus Heinimaan, Petra Tapolan ja Eeva-Liisa Liimataisen haastattelut Yle Jyväskylän radiolähetyksestä:
Onko EMDR-terapia sinulle tuttu menetelmä? Voit keskustella aiheesta 14.3. klo 23.00 saakka.