Yle pyysi lukijoilta autokamerakuvia hirvieläinkolareista ja läheltä piti -tilanteista.
Kolareita yhdistää yksi piirre – eläimet tulevat konepellin eteen metsän siimeksestä todella nopeasti.
Varsinais-Suomessa Lokalahdella asuva Tapani Heikkilä tiivistää monen kokeman. Hän törmäsi peuraan marraskuussa 2021 keskellä päivää Lokalahdentiellä.
– Peura juoksi metsätieliittymästä täyttä laukkaa tielle, en ehtinyt tehdä mitään törmäyksen välttämiseksi. Kaikki tapahtui noin kahdessa sekunnissa.
Pohjois-Karjalan Nurmeksessa asuva Arto Karjalainen on ajanut yhden hirvikolarin, mutta nähnyt eläimen tuulilasin takaa useammankin kerran.
– Olen kohdannut hirvet monta kertaa tosi läheltä ja tilannenopeus on se, joka on minut toistaiseksi pelastanut pahalta kolarilta.
Kaksi kuolemaa vuosittain
Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty komppaa Karjalaista.
Ajonopeus on tärkein yksittäinen tekijä, jolla vakavat hirvikolarit voi välttää.
– Viimeiseen kymmeneen vuoteen ei yksikään kuolemaan johtanut onnettomuus ole tapahtunut alle 80 kilometrin nopeudella.
Viime vuosina hirvikolareissa on kuollut keskimäärin kaksi ihmistä vuodessa. Vuosina 2011–2020 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa onnettomuuksissa kuoli 22 ihmistä.
Kaksi kolmasosaa hirvikolareista sattui hämärän tai pimeän aikaan. Tutkijalautakunnat ovatkin todenneet riskitekijäksi sen, että ihmiset eivät tiputa nopeuttaan, vaikka näkyvyys on huono.
– Nopeuden alentaminen antaa aikaa toimia siinä vaiheessa, jos hirvi on tulossa tielle, ja mahdollisessa törmäyksessä seuraukset ovat lievempiä, Esa Räty sanoo.
Varsinais-Suomessa on Suomen tihein hirvieläinkanta. Useampi kuin joka kolmas Suomen valkohäntäpeurakolareista tapahtuu Varsinais-Suomessa, metsäkaurisonnettomuuksista joka viides.
Paraisilla asuva Terhi Niittyaro-Pettersson törmäsi miehensä kanssa peuraan reilu vuosi sitten. He olivat palaamassa uudenvuoden aattoiltana Turusta kotiin Paraisille.
– Yhtäkkiä automme edessä oli tien toiselta puolelta eteen juossut peura, ja sitä ei kerta kaikkiaan siinä kelissä näkynyt ennen kuin se oli ajovaloissa, ja silloin oli liian myöhäistä.
Terhi Niittyaro-Petterssonin sedän kommentti facebookissa kertoo, kuinka yleisiä hirvieläinkolarit Paraisilla ovat: ”Nyt viimeksi peuraa hakemaan lähtenyt metsästäjä kertoi, että kyseessä hänellä on jo 148 tapaus tänä vuonna. Nuorempia metsästäjiä ei oikein saada kuulemma noihin kolarin jälkeisiin hakuihin.”
Nurmeksen ja Juuan väliä usein autoileva Arto Karjalainen sanoo, että hirvieläinten kohtaamisessa ongelmana on monesti myös toiset autoilijat, jotka ajavat liian lähellä.
Hän toivoo, että ihmiset pitäisivät riittävän turvavälin.
– Sitten kun tuleekin se hirvi eteen, en voikaan jarruttaa täysillä, kun takakontissa on muuten se perässä ajanut auto.
Karjalaisen mielestä tienhoitajan pitäisi reagoida lisääntyneisiin eläinkolareihin.
– Olisi todella tärkeää saada sivuteiltä näkyvyyden peittävät pajukot ja muut vesakot pois. Ei riitä, että tien laidasta niitetään reilun metrin leveydeltä heinikot pois.
Voit keskustella aiheesta 15. maaliskuuta kello 23 asti.