Eduskuntavaaleihin on vajaat kolme viikkoa aikaa. Kisa suurimman puolueen ja pääministerin paikasta on äärimmäisen tiukka.
Kestääkö kokoomuksen johto vai ajavatko kilpailijat SDP ja perussuomalaiset ohi? Mitkä asiat voivat ratkaista vaalivoittajan?
Kysyimme sitä kolmen suurimman puolueen kampanjan tekijöiltä ja ulkopuolisilta politiikan analyytikoilta.
1. Löytyykö joltain reserviä loppusuoran jytkyyn?
Tuoreimmassa Ylen kannatusmittauksessa kokoomus oli yhä suurin, mutta aivan sen kannoilla tulivat SDP ja perussuomalaiset.
– Kolmella suurimmalla puolueella ei ole reservissä sellaista äänestäjäpotentiaalia, että vaali ratkeaisi sillä, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja arvioi.
Kaikilla kolmella on lähes samansuuruinen potentiaali äänestäjiä, jotka viime eduskuntavaaleissa äänestivät puoluetta, mutta eivät nyt kerro kantaansa.
Kokoomuksella tämä osuus oli 15, perussuomalaisilla 17 ja SDP:llä 18 prosenttia Ylen kannatusmittauksessa.
– Kampanjointi ratkaisee, kun tilanne on näin tasainen, Turja sanoo.
Erityisen tärkeää on, miten puolueet saavat masinoitua omat kannattajansa vaaliuurnille.
Kokoomuksella on uskollisimmat äänestäjät. Perussuomalaiset luottaa saavansa uusia äänestäjiä. SDP korostaa äänestysaktiivisuuden merkitystä.
– Sen vuoksi teemme ovelle koputtelua, pyrimme nostamaan äänestysaktiivisuutta lähiöissä, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm sanoo.
2. Puhutaanko velasta, toimeentulosta vai terveydenhuollosta?
Jos hiukan kärjistää, niin kokoomus haluaa velkavaalit, SDP vaalit julkisista palveluista ja perussuomalaiset ihmisten toimeentulosta.
Ilmatilaa on hallinnut kokoomuksen pääteema, se miten maan velkaantuminen lopetetaan ja miten talous saadaan tasapainoon.
– On rehellistä kertoa äänestäjille, miten hyvinvointivaltio pelastetaan, kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko sanoo.
SDP:n Rönnholmin mukaan demarit haluavat tasapainottaa talouskeskustelua.
– Julkiseen talouteen kuuluu menopuolen lisäksi tulopuoli.
Puolueet etsivät myös kiihkeästi kansalaisten pulssia: sitä, mikä kansalaisia liikuttaa juuri nyt. Keskustelu valtiontalouden miljardeista ei niin välttämättä tee.
– Nämä ovat vaalit toimeentulosta ja selviämisestä. Keskiluokka, tavalliset ihmiset ovat nyt semmoisessa jamassa, perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen sanoo.
SDP:n Rönnholm ihmettelee, miten vähän terveydenhuollosta on puhuttu, vaikka se on kyselyissä äänestäjien ykkösteemoja.
Suuri osa kansasta päättää vasta kalkkiviivoilla, miten äänestävät.
– Silloin on tärkeää, mistä aiheesta ja missä sävyssä puhutaan. Nyt vasta lähestytään aikaa, jolloin tavallinen reinikainen huomaa, että vaalit on tulossa, Esa Suominen muistuttaa.
Suominen on viestintätoimisto Suomen Rud Pedersen Public Affairs -yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Hän on aiemmin toiminut muun muassa SDP:n poliittisen osaston päällikkönä.
3. Lyövätkö tunnetut ehdokkaat läpi?
Kamppailussa vaalien voitosta ainakin kokoomus luottaa vahvasti ehdokaslistoihinsa.
– Paikallinen ehdokasasettelu ja paikallinen dynamiikka ratkaisevat vaalit, Kokko sanoo.
Muutkin kuin kokoomuslaiset ovat sitä mieltä, että kokoomus on onnistunut ehdokasasettelussaan hyvin, erityisesti maan suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla. Sieltä valitaan 37 kansanedustajaa.
Onnistumista selitetään erityisesti sillä, että kokoomuksen kannatushuippu osui siihen aikaan, kun ehdokaslistoja kerättiin viime vuonna.
– Mukaan tempautui ihmisiä, jotka ajattelivat, että politiikassa voisi tehdä vielä uuden uran, Suominen sanoo.
Uudellamaalla politiikan ulkopuolelta tulleita tunnettuja kokoomuksen ehdokkaita ovat kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri, Akavan entinen puheenjohtaja Sture Fjäder, toimittaja Susanne Päivärinta ja HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
SDP:llä ja perussuomalaisilla ei vastaavaa julkkiskaartia ole. SDP:llä on Uudellamaalla ehdokkaana muun muassa europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ja perussuomalaisilla historioitsija Teemu Keskisarja.
Tunnetut ehdokkaat voivat olla erityisen houkuttelevia sellaisille äänestäjille, jotka eivät seuraa politiikkaa ja tunne paikallisia poliittisia nimiä, Suominen arvioi.
Uusimaa on suurin vaalipiiri, mutta jokaisessa vaalipiirissä käydään kova kamppailu viimeisistä edustajan paikoista, jotka voivat kääntää koko vaalin jonkin puolueen eduksi.
4. Sanna, Riikka vai Petteri?
Jos kokoomuksessa luotetaan nimekkäisiin ehdokaslistoihin, niin SDP:ssä uskotaan suosittuun pääministeriin.
– Tästä tulee myös henkilövaali, kun tarjolla on karismaattinen, kokenut pääministeri, SDP:n puoluesihteeri Rönnholm sanoo.
Marinin vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että SDP on ensi kertaa äänestävien joukossa toiseksi suosituin vaihtoehto perussuomalaisten jälkeen. Rönnholm ei vastaavaa muista.
Marinia voi äänestää vain Pirkanmaalla, mutta hän tietysti kiertää Suomen toreja minkä ehtii. Poliittisten puheiden lomassa kansalaiset voivat näpsiä selfieitä pääministerin kanssa.
– Demareille on iso kysymys, että kannatus selvästi nojaa Mariniin. Kykenevätkö he kanavoimaan sitä kannatusta läpi Suomen, konsulttitoimisto Milttonin johtava neuvonantaja Milja Henttonen pohtii.
Henttonen on toiminut aiemmin muun muassa Maria Ohisalon (vihr.) erityisavustajana.
Perussuomalaisissa taas uskotaan, että vaaleista tulee kahden vahvan, erilaisen naisen – Marinin ja Riikka Purran –taistelu.
– He symboloivat politiikan isoja erottavia tekijöitä, perussuomalaisten Suomen Uutisten päätoimittaja, kansaedustajaehdokas Matias Turkkila sanoo.
Voi silti olla, että Marin valitsee päävastustajakseen kyselyiden johdossa olevan kokoomuksen Petteri Orpon.
– Kokoomuksessa Orpon suoriutumista tenteissä varmasti jännitetään, Henttonen arvioi.
5. Alkaako kokoomus puristaa mailaa?
Puolueiden kannatuserojen kapeneminen on vaalien lähestyessä normaali ilmiö. Kokoomuksen kannatuksesta on sulanut viime keväänä tullutta Nato-lisää.
Kilpailijat saavat tilanteesta lisäpotkua, ja toki se voi kirittää kokoomustakin. Mutta saattaa käydä niinkin, että kokoomuksessa aletaan puristaa mailaa, kun pääministeripuolueen paikka on uhattuna.
– Jos kokoomus ei tällaisen hallituspohjan jälkeen voita vaaleja, niin koska se sitten voittaa, Henttonen kuvaa tilannetta.
Asetelma voi tehdä kokoomuksesta ja sen puheenjohtajasta varovaisen virheiden välttelijän, samaan aikaan kun Marin ja Purra hyökkäävät ärhäkkäästi.
– Kun kokoomusta pakotetaan ottamaan kantaa, on suurempi riski, että joku pettyy kuin että joku innostuu, Suominen arvioi.
6. Möläyttääkö joku vaalitenteissä?
Vaalien tunnelma sähköistyy, kun puolueiden puheenjohtajat kohtaavat suorassa tv-väittelyssä. Ylen ensimmäinen suuri vaalikeskustelu käydään 20. maaliskuuta.
– Vaalitenttien putki on se, joka näkyy äänestäjille kaikkien lähimmin. Jokainen puheenjohtaja yrittää tuoda niihin omat omat top-teemansa, perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo sanoo.
Hän toimi perussuomalaisten puoluesihteerinä kaksien eduskuntavaalien aikana 2013–2019. Hän ei ole nyt ehdolla vaaleissa.
Useat haastatellut arvioivat, että television vaalitenttien merkitys on vähentynyt, koska niitä katsovat erityisesti vanhemmat ikäpolvet, jotka ovat jo päättäneet, miten äänestävät.
– TV-tenteillä ei ratkota vaaleja, ne voivat heiluttaa prosentin kymmenyksiä puolueiden kannatuksessa, Suominen sanoo.
Turkkila arvioi, että Marin ja Purra voivat esiintyä tv-tenteissä ärhäkämmin kuin Petteri Orpo.
– Orpolla on vähiten voitettavaa tenteistä, hänellä on kapea polku, mitä pitkin astella.
Orpolla on karvaat muistot viime eduskuntavaalien ajalta. Hoitajamitoituksesta keskusteltaessa hän haksahti lausumaan, että ”ihminen ei ole desimaali” ja joutui selittelemään sitä koko vaalikampanjan ajan.
Politiikan asiantuntijat sanovat, että vaalit voidaan kyllä hävitä televisiossa. Vaalitenttien mokien merkitys kasvaa, kun ne leviävät meemeinä sosiaalisessa mediassa.
– Jos puolueen puheenjohtaja epäonnistuu vaalitenteissä, se voi laskea joukkojen moraalia ja intoa, Esa Suominen sanoo.
7. Kaappaako SDP punavihreitä ääniä?
Marin on syyttänyt perussuomalaisia rasistiseksi puolueeksi ja torjunut hallituskumppanuuden sen kanssa.
Tämä on nähty peliliikkeenä, jolla SDP hakee äänestäjiä vihreiltä ja vasemmistoliitolta, koska Marin viestittää estävänsä ”sinimustan” porvarihallituksen synnyn.
– Marin pyrkii tosi vahvasti vasemmistoliiton ja vihreiden tontille, Henttonen sanoo.
Taktiikka näyttäisi ainakin osittain toimivan, sillä vihreiden kannatus on mielipidetiedusteluissa laskenut. Osa on tullut SDP:lle.
Esa Suominen arvioi, että perussuomalaisten torjunta voi hiukan nostaa SDP:n kannatusta. Hän ei silti usko, että taktisesti äänestäviä olisi suurta joukkoa.
Marinin operaatio on uudenlaista blokkipolitiikkaa Suomessa. Suomisen mukaan siihen sisältyy myös se riski, että SDP joutuu jo vaali-iltana ainoan hallitusvaihtoehtonsa ”panttivangiksi”.
8. Yllätys sisältä tai ulkoa?
Vaalit voi ratkaista myös jokin yllätys, tapahtuma tai kohu.
– Ne voivat muuttaa asetelmia paljonkin, Esa Suominen sanoo.
Politiikan asiantuntijat eivät usko, että kohu elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) väitetystä päihtymyksestä työajalla ratkaisisi vaalien voittajan.
Se voi olla kannatusalhossa rämpivälle keskustalle lisäongelma, mutta tuskin hyödyttää merkittävästi kärkipuolueita.
Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kannatusta nostivat Oulussa paljastuneet ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset. Epäillyt olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina tai pakolaisina.
Nytkin jokin maan sisäiseen turvallisuuteen liittyvä asia, kuten viime aikoina kouluissa tapahtuneet väkivaltaisuudet, voisi hyödyttää perussuomalaisia.
Myös maan rajojen ulkopuolella voi tapahtua jotain dramaattista, joka laukaisee ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun. Sen voisi taas uumoilla suosivan pääministeripuolue SDP:tä tai kokoomusta.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 15.3. kello 23:een asti.