Ympäristölupaviranomaisen entisen johtajan sukkulointi kaivosyhtiöissä on aiheuttanut harvinaisen jääviysryppään Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.
Kolme ympäristöluvista päättävää Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virkahenkilöä teki kukin oman esteellisyysratkaisunsa, kun Suhangon kaivoshanketta valmisteleva yhtiö Suhanko Arctic Platinum haki vesitalousluvan jatkoaikaa tammikuussa.
Viranhaltijat katsoivat olevansa jäävejä, koska heidän entinen pitkäaikainen esihenkilönsä Erkki Kantola työskentelee nykyisin ympäristöpäällikkönä Suhangon kaivoshankeyhtiössä ja edustaa yhtiötä lupaprosessissa. Kantola toimi avin ympäristölupavastuualueen johtajana vuoden 2020 loppuun.
Entinen esihenkilö luvan hakijan edustajana
Yksi esteelliseksi itsensä katsoneista on Kantolan seuraaja, johtaja Sami Koivula. Koivula perustelee esteellisyysratkaisuaan hänen ja Kantolan pitkällä yhteisellä työhistorialla.
– Kun hakijan edustajana on henkilö, joka on ollut pitkään minun suora esihenkilö, olen hänen kanssaan tehnyt pitkään Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa töitä ja ollut hänen kanssaan useissa samoissa lupa-asioissa mukana, niin katsoin että siinä voi kansalaisten luottamus minun riippumattomuuteeni asiassa vaarantua.
– Totesin, että en edes lähde miettimään kokoonpanoa tähän lupa-asiaan.
Koivula perustelee esteellisyyttään hallintolain säännöksellä, jonka mukaan esihenkilön jääviys voi vaarantaa luottamuksen virkamiehen puolueettomuuteen.
Esteellisten sijaan Suhangon lupa-asian käsittelykokoonpanoon nimettiin jäsenet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Nimeämisen teki Koivulan sijainen, yksikönpäällikkö Tapio Orjasniemi.
– Hän on päätynyt siihen, että jos halutaan turvata luottamusta viranomaisen riippumattomaan toimintaan, niin tässä tilanteessa vastuualueen työtilanne huomioon ottaen on paras ratkaisu, että kokoonpano tulee kokonaisuudessaan eri virastosta, sanoo Koivula.
Johtavan lupavirkamiehen sukkulointi viran ja kaivosyhtiöiden välillä
Erkki Kantolan virkakierto ympäristöhallinnossa ja kaivosyhtiöissä on ollut poikkeuksellisen vilkas.
Kantola on ollut joko päättämässä ympäristöluvista, valvomassa lupien noudattamista tai hakemassa ympäristölupia.
Kantola toimi ympäristöluvista päättävänä viranhaltijana vuodesta 2000 ja ehti kahteen kertaan olla useita vuosia virkavapailla kaivosyhtiöissä. Ensimmäinen yrityspesti oli Kittilän kultakaivoksella ja toinen Suhangon kaivoshankkeessa.
Kittilän kultakaivoksella Kantola toimi kaivosyhtiö Agnico Eagle Finlandin ympäristö- ja turvallisuuspäällikkönä.
Koivulan mukaan Kantola jääväsi itsensä avissa sekä Suhangon kaivoshanketta että Kittilän kultakaivosta koskevissa asioissa.
Kokemusta monesta roolista
Ympäristöministeriön nimitys- ja virkavapauspäätösten valossa Kantola näyttää olleen korvaamaton Pohjois-Suomen alueella.
Kittilän kultakaivosyhtiön jälkeen ympäristöministeriö nosti Kantolan avin ympäristölupajohtajaksi vuonna 2010.
Maaliskuussa 2011 Kantola nimitettiin määräajaksi ympäristölupia valvovan Lapin ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtajaksi. Nimityksen teki ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.).
Seuraavaksi ympäristöministeriö antoi Kantolalle virkavapautta Suhangon kaivoshankkeen palvelukseen.
Suhanko oli Kantolalle ennestään tuttu, koska hän oli ollut myöntämässä hankkeelle ympäristö- ja vesitalousluvan vuonna 2005. Lupapäätöksen esittelijänä oli Sami Koivula.
Kantola toimi Suhangon kaivoshankkeen ympäristöpäällikönä puolitoista vuotta kunnes hanke markkinasyistä hiipui vuosiksi. Suhangosta Kantola palasi aviin ympäristöluvista vastaavaksi johtajaksi.
Pitkän avi-palveluksen jälkeen Kantola irtisanoutui joulukuussa 2020 ja siirtyi markkinatilanteen herättäneen Suhangon kaivoshankkeen palvelukseen.
Lainvalvoja arvosteli johtajan kaivospestejä - ympäristöministeriö piti ansiona
Kantolan ja muutamien muiden ympäristölupa- ja valvontatehtävissä olevien virkahenkilöiden sukkulointi viran ja kaivosyhtiöiden välillä poiki yksityishenkilön kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle vuonna 2012.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin arvosteli virkavapauskäytäntöä ratkaisussaan joulukuussa 2013.
Sakslinin mukaan selvityksessä ei paljastunut esteellisenä tehtyjä ratkaisuja, mutta hän näki johtajan asemassa olevan Kantolan jo toteutuneiden virkavapauksien vaarantavan yleisen luottamuksen lupaviranomaisen puolueettomuuteen.
“Erityisesti ottaen huomioon vastuualueen johtajan asema sekä hänelle lain ja vastuualueen työjärjestyksen mukaan kuuluva ratkaisuvalta, pidän ongelmallisena hänelle myönnettyjä pitkiä virkavapauksia vastuualueella toimivissa yrityksissä työskentelyyn. Käsitykseni mukaan nämä myönnetyt neljän vuoden ja puolentoista vuoden virkavapaudet työskentelyyn toimialueella toimivissa yrityksissä voivat vaarantaa yleistä luottamusta koko vastuualueen puolueettomuutta kohtaan”, lukee apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin päätöksessä joulukuulta 2013.
Uusien virkavapauksien myöntäminen ely-keskusten ja avien viranhaltijoille oman viraston vastuualueella toimiviin kaivosyhtiöihin lopetettiin.
Sen sijaan ympäristöministeriössä sivuutettiin apulaisoikeusasiamiehen kritiikki luottamuksen vaarantumisesta Kantolalle jo myönnettyjen kahden virkavapauden vuoksi.
Ministeriön virkakunta kansliapäällikkö Hannele Pokan johdolla päinvastoin katsoi Kantolan palvelut kaivosyhtiöissä ansioksi. Tämä ilmenee nimitysmuistioista, joiden pohjalta Kantola nimitettiin kahteen kertaan lainvalvojan kritiikin jälkeen avin ympäristölupavastuualueen johtajan määräaikaiseen tehtävään.
Muistioissa ei mainita apulaisoikeusasiamiehen esittämää arvostelua.
Pokka väistää kysymyksen
Vuonna 2014 nimityksen teki ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja vuonna 2019 Krista Mikkonen (vihr.).
Nykyään sisäministerinä olevan Mikkosen erityisavustaja Mikko Jalo vastaa sähköpostilla, että Kantolan nimitys virkakunnan valmistelun perusteella.
– Nimityspäätös on tehty virkakunnan esityksestä nimitysmuistion perusteella, kirjoittaa Jalo.
Nimitysmuistioiden mukaan molemmilla kerroilla nimityksen virkavalmistelua johti ympäristöministeriön silloinen kansliapäällikkö Hannele Pokka. Muistiot päätyivät pitämään Kantolaa selvästi muita hakijoita pätevämpänä ja ansioituneempana tehtävään.
Kantolan johtajapestin jatkaminen jatkoi lainvalvojan arvostelemaa asiaintilaa.
Pokka ei vastaa kysymykseen, miksi hänen johdollaan Kantolan nimitystä valmistellut virkakunta sivuutti apulaisoikeusasiamies Sakslinin arvostelun. että Kantolan vuosien virkavapaudet kaivosyhtiöiden palveluksessa saattoivat vaarantaa viranomaisen luottamuksen.
– En voi puhua päättäjien eli ministerien puolesta. He voivat avata päätösten taustat, jos haluavat. Esittelymuistosta käy ilmi, että Kantola katsottiin hakijoista haettuun tehtävään pätevimmäksi, vastaa Pokka sähköpostihaastatteluun.
Kantola ei halua kommentoida
Aluehallintovirastosta Suhangon kaivosyhtiön ympäristöpäälliköksi siirtynyt Erkki Kantola ei halua kommentoida apulaisoikeusasiamiehen arvostelua yleisen luottamuksen vaarantumisesta.
– Olen irtisanoutunut yli kaksi vuotta sitten valtion palveluksesta, joten toteaisin vain, että virkamies tai viranomainen ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään ja virastot vastaavat heitä koskeviin kysymyksiin, Kantola vastaa sähköpostilla.