Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Länsi-Uudellamaalla poliisin tietoon tuli vuodessa yli 500 alaikäisten tekemää pahoinpitelyä ja yli sata ryöstöä

Lasten ja nuorten ryöstöt ja väkivalta ovat poliisin mukaan lisääntyneet Länsi-Uudellamaalla. Poliisi muistuttaa, ettei kenenkään kohdalla saa luovuttaa.

Länsi-uudenmaan poliisilaitos
Länsi-Uudellamaalla poliisin mukaan alle 18-vuotiaiden henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset puolitoista kertaistuivat edelliseen vuoteen nähden, alaikäisten omaisuusrikokset vielä enemmän. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Poliisin mukaan alaikäisten ryöstö- ja väkivaltarikollisuus on lisääntynyt viime vuosina huolestuttavasti Länsi-Uudenmaan alueella, mutta kehitys vastaa valtakunnallista muutosta.

Länsi-Uudellamaalla vuonna 2022 alle 18-vuotiaiden henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset lisääntyivät 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, poliisi tiedottaa. Alaikäisten omaisuusrikokset lisääntyivät samalla aikavälillä 61 prosenttia.

Viime vuonna poliisi kirjasi Länsi-Uudenmaalla 87 ryöstöä ja 16 törkeää ryöstöä, joiden tekijöiksi epäillään alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Tyypillisin alle 18-vuotiaiden tekemä rikos on näpistys, joita poliisi kirjasi läntisellä Uudellamaalla viime vuonna yhteensä 729. Toiseksi yleisin on pahoinpitely, joita poliisi kirjasi alaikäisten osalta 512.

Koko maassa alaikäisten ja täysi-ikäisten väkivaltarikollisuus on kehittynyt eri suuntiin viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Vuodesta 2015 lähtien 18–29-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on laskenut, kun taas alaikäisillä se on kasvanut.

Nöyryyttämistä, pakottamista ja kuvaamista

Poliisin mukaan nuoret ja lapset käyttävät väkivaltaa usein ryhmässä, mutta uhreja on yksi.

– Usein tekijät uhkailevat uhriaan, ja on mahdollista, että moni rikos ei tule vanhempien ja poliisin tietoon, kertoo ennalta estävästä toiminnasta vastaava komisario Hannu Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisista.

Tyypillistä on, että uhri ja tekijät tietävät toisensa esimerkiksi ystäviensä kautta tai sosiaalisesta mediasta. Poliisin tiedossa on myös useita tapauksia, joissa tuntematon henkilö houkutellaan paikalle tekaistun kaupankäynnin, esimerkiksi sähkötupakkamyynnin verukkeella.

Rikokset tapahtuvat usein julkisilla paikoilla, kuten kauppakeskusten läheisyydessä, julkisen liikenteen asemilla tai koulussa. Useissa tapauksissa koko teko on myös kuvattu ja sitä on levitetty sosiaalisen median kautta.

Rikoksiin liittyy usein nöyryyttämistä, esimerkiksi käskyttämistä, pakottamista sanomaan halventavia ilmauksia tai vaikka nuolemaan kenkiä. Nuorten rikoksissa on myös väkivaltaa: lyömistä, potkimista sekä erilaisten puukkojen tai jopa aseiden käyttämistä.

Uhrilta viedään usein omaisuutta, esimerkiksi puhelin tai arvokkaat kengät. Poliisi pitää ikävänä, että ulkopuoliset aikuiset eivät uskalla tai tahdo puuttua väkivaltatilanteisiin.

– Valvontatallenteista on useissa tapauksissa nähtävillä, kuinka aikuiset kävelevät tilanteissa ohi, Väänänen sanoo.

Taustalla maine ja raha

Osa syrjäytyneeksi itsensä tuntevista nuorista voi saada rikoksia tekemällä tunnustusta saman henkisessä piirissä, poliisi arvioi.

Taustalla voi olla myös taloudelliset motiivit. Raha motivoi, jos perhe ei esimerkiksi voi hankkia tavaroita, joita ikäluokka pitää menestymisen merkkinä.

− Lasten käsien kautta voi kulkea jopa 10 000 euroa esimerkiksi sähkötupakka- tai huumausainekaupan myötä. Osa kokee, että jos isoja rahoja saavuttaa helposti, miksi panostaa kouluun tai työnhakuun, Väänänen toteaa.

Ongelmia lisää se, että lastensuojelun sekä päihde- ja mielenterveyden palveluihin on hankala päästä. Myös poliisin esitutkinta on ruuhkautunut.

Yhdenkään lapsen kohdalla ei saa luovuttaa

Komisario Väänäsen mukaan viranomaistoimien ja eri viranomaisten välisen tiedonvaihdon tulee olla nopeampaa.

– Pahimmillaan lapset toistavat tekoja sillä välin, kun poliisi ja muut viranomaiset vasta käsittelevät ensimmäistä rikosta. Osa laeista mahdollistaa viranomaisten välisten tiedonvaihdon jo nyt, mutta näitä tulkitaan osin eri tavoin, Väänänen sanoo.

Väänäsen mielestä tarvitaan myös rajoituskeinoja niiden rikoksilla oireilevien nuorten osalta, jotka eivät tahdo ottaa apua vastaan.

− Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla puhutaan arviolta muutamasta kymmenestä nuoresta, joiden tilanteeseen puuttumalla vaikutettaisiin samalla positiivisesti laajempaan joukkoon, hän toteaa.

Vaikuttavimmat viranomaistoimet kannattaa komisario Väänäsen mielestä panostaa 11−13-vuotiaisiin.

− Jos heihin ei panosteta, uhkakuvana on se, että rikoskierteestä irti pääseminen vaikeutuu. Siitä tulee paitsi kallista, myös tehotonta.

Onnistumisen mahdollisuudet ovat suuremmat, jos aikuiset voivat tarjota riittävän ajoissa mielekkään vaihtoehdon rikoksille. Vaikka tilanne olisi vaikea, niidenkään lasten ja nuorten kohdalla ei saa luovuttaa.

– Luovuttaa ei saa, Väänänen toteaa.

Reilun viikon sisällä väkivaltaisia tapauksia on tullut julki eri puolilla maata. Toimittaja Antti Kurra kertoo minuutissa, mitä näistä viimeisimmistä nuorten väkivaltatapauksista tiedetään.