Yle kysyi Vaasan vaalipiirin ehdokkailta vaalikoneessa, pitäisikö siltahanketta Merenkurkun yli edistää tulevalla vaalikaudella, vaikka sillä olisi luontoarvoja heikentäviä vaikutuksia.
Suomen ja Ruotsin yhdistävästä sillasta on puhuttu pitkään, mutta vuonna 2020 tehdyt laskelmat herättivät hankkeen uudelleen henkiin.
Silloin lopputulos oli se, että Merenkurkun silta voisi olla kannattava investointi. Vuonna 2020 kustannusarvio siltahankkeelle oli 3-5 miljardia euroa. Tuoreempaa arviota ei ole tehty.
Lisää: Eduskuntavaalit 2023 - vaalikone
Asia jakaa Vaasan vaalipiirin ehdokkaat lähes tasan sillan rakentamisen kannattajiin ja vastustajiin. Eniten kannatusta Merenkurkun sillalle löytyy Liike Nytin ja Kokoomuksen ehdokkaiden joukossa.
Suurin syy sillan vastustamiselle on taloustilanne.
Kannattajien perusteluissa esiin nousee erityisesti halu vahvistaa yhteyksiä länteen Venäjä-uhan takia.
Kiinteä yhteys tekisi Suomesta ”vähemmän saaren suhteessa länteen”
Moni ehdokas mainitsee vaalikonevastauksessaan, että kiinteä yhteys Ruotsiin vahvistaisi suhteita länteen.
Myös Suomen huoltovarmuus paranisi.
Sam Leijonanmieli (kok.) esittää huolensa siitä, että Suomi on ”saari” ja meriliikennettä on helppo häiritä tai jopa pysäyttää Itämerellä.
– Suomi tarvitsee kaksi kiinteää ylikansallista yhteyttä: toinen on Vaasa–Uumaja -hanke ja toinen Helsinki–Tallinna. Sillan sijaan tulee harkita huoltovarmempaa tunnelia, Leijonanmieli kirjoittaa vaalikonevastauksessaan.
Myös Sami Keskinen (kok.) sanoo, että Itämeren turvallisuusuhkien lisääntyminen voi aiheuttaa realisoituessaan suuria vaikutuksia Suomen kansantaloudelle.
– Merenkurkun talousalueet yhdistävä silta toimisi Eurooppa 12 -tien linkkinä suoraan Atlantille saakka. Maailmantilanne on muuttunut siihen suuntaan, että yhteydet länteen on varmistettava, Keskinen toteaa.
Myös esimerkiksi Peter Östman (kd.) ja Jouni Vallin (ps.) sanovat, että kiinteä yhteys Merenkurkun yli Ruotsiin on huoltovarmuustekijä.
Osa ehdokkaista, muun muassa Jukka Mäkynen (ps.) sanoo suoraan, että Venäjä-yhteyksistä pitää päästä irti.
– Suomen tulee katkoa loputkin historialliset yhteytensä Venäjään. Merenkurkun silta toimikoon lähtölaukauksena Venäjän saneleman raideleveyden hautaamiseksi Suomen junaliikenteessä, kirjoittaa Mäkynen vaalikonevastauksessaan.
Luontoa kunnioittaen
Moni Vaasan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas nostaa esiin sen, että uusi yhteys Vaasasta Ruotsiin ja Eurooppaan lisäisi alueen elinvoimaa ja vahvistaisi taloutta.
Oliver Pietilä (kesk.) sanoo, että silta avaisi Suomelle uudenlaisen portin Ruotsiin ja Eurooppaan. Hän kirjoittaa, että hanke olisi kallis, mutta se toisi taloudellista hyötyä enemmän kuin esimerkiksi Suomi-rata tai Tunnin juna.
Siltahanketta kannattavat ehdokkaat sanovat, että hankkeessa on jo suunnitteluvaiheessa otettava huomioon Merenkurkun maailmanperintöalueen ainutlaatuinen luonto.
Emilia Teerikankaan (sd.) mukaan siltahanke on kannatettava ja tärkeä, mutta vaikutukset ympäristöön on selvittävä tarkasti.
– Ns. hinnalla millä hyvänsä hanketta ei tule toteuttaa, Teerikangas sanoo.
Laura Ala-Kokko (vihr.) nostaa esiin, että junasilta vähentäisi tarvetta laivaliikenteelle ja kannustaisi siirtämään rahtia myös Suomen puolella maanteiltä raiteille, mikä vähentäisi sen ilmastovaikutuksia sekä vientikustannuksia.
Osa ehdokkaista, esimerkiksi Petteri Lehtola (vas.), on sitä mieltä, että sillan vaikutukset luontoon ovat pitkäkestoisia ja negatiivisia, eikä hanketta sen takia pidä toteuttaa. Samaa mieltä on Jonathan Hemming (vihr.):
– Mikäli jonain päivänä reitillä kulkee useampi laiva, eikä lähtöjen määrä ole riittävä, voimme kenties perustella kiinteän yhteyden rakentamisen, mutta tänä päivänä olemme vielä kaukana siitä tilanteesta, Hemming kirjoittaa vaalikoneessa.
Mistä rahat?
Suurin syy sillan vastustamiselle on valtion taloustilanne.
Merenkurkun sillan hintalapuksi on arvioitu noin 3–5 miljardia euroa.
Moni Vaasan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas jättäisi hankkeen toteuttamatta seuraavalla hallituskaudella. Eniten empiviä ehdokkaita on Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien joukoissa.
Esimerkiksi Teuvo Herranen (vas.) miettii, miksi siltaa edes tarvitaan, kun Merenkurkun liikenteeseen on saatu hiljattain uusi, ympäristöystävällinen lautta.
Henrik Huhta (kok.) kirjoittaa vaalikoneessa, että siltahanke on kokonaan vailla realismia; hänen mukaansa matkustaja- ja liikennemäärät eivät riitä siihen, että sillan rakentaminen olisi kannattavaa.
Muun muassa Paula Sihto (kesk.) sanoo, että toteutuakseen Merenkurkun silta tarvitsisi merkittävästi yksityistä rahaa sekä EU-rahoitusta. Samaa mieltä on moni muukin eduskuntavaaliehdokas.
– EU:sta rahaa hankkeeseen ja sillankupeet tuulimyllyjä täyteen, toteaa Anne Rintamäki (ps.) vaalikoneessa.
Alueelliset vaalikeskustelut jatkuvat
Ylen alueelliset vaalikeskustelut alkoivat maanantaina. Silloin keskusteltiin lähijunavuorojen lisäämisestä. Tänään aiheena oli Merenkurkun sillan rakentaminen Vaasasta Ruotsiin. Aiheesta olivat keskustelemassa RKP:n Hans Snellman Pietarsaaresta sekä Kristillisdemokraattien Veera Männistö ja Kokoomuksen Tommi Mäki Vaasasta. Toimittajana keskustelussa on Sebu Björklund.
Vaalikeskustelut jatkuvat Radio Suomessa perjantaina 24.3. Silloin aiheena on sosiaali- ja terveyspalvelut ja erityisesti vanhuspalvelujen hoitajamitoitus.