Presidentti Sauli Niinistön odotetaan palaavan Suomeen mukanaan lupaus siitä, että Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden. Prosessi voisi lupauksen jälkeen edetä muutamassa päivässä Turkin parlamentissa.
Turkin jälkeen jo yhteensä 29 Nato-maata on ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyden. Kunhan vielä Unkarikin tekee niin, liittokunnan jäsenmaat jättävät allekirjoitetut asiakirjat Yhdysvaltain hallitukselle, joka toimii niiden tallettajana.
Suomessa on aiemmin tulkittu Unkarin luvanneen, ettei maa aio hyväksyä Suomen Nato-jäsenyyttä viimeisenä. Esimerkiksi presidentti Niinistö on kertonut saaneensa Unkarin pääministeriltä Viktor Orbánilta selkeän viestin, ettei Unkari aio olla viimeinen Suomen Nato-jäsenyyden ratifioija.
Nyt näyttää täysin mahdolliselta, ettei Unkari yksinkertaisesti ehdi ratifioimaan ennen Turkkia.
Kansainvälinen paine Unkaria kohtaan on jo nyt poikkeuksellisen korkealla, ja mikäli Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden ennen Unkaria, se tulee vain kasvamaan. Unkarin parlamentti kokoontuu seuraavan kerran 27. maaliskuuta.
Kun jokainen Nato-maa on omalta osaltaan vahvistanut jäsenyyden, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen liittymään sotilasliiton perussopimukseen. Stoltenbergin tiedetään kannattavan Suomen sotilaallista liittoutumista mahdollisimman nopealla aikataululla.
Matka lähestyy loppuaan
Liittymissopimuksen voimaantulo sovitaan Naton ja Suomen kesken. Suomen päässä asiat on jo hoidettu kuntoon ja lainsäädäntö pistetty ajan tasalle.
Toukokuussa 2022 aloitettu jäsenyyden haku muuttuu Naton täysjäsenyydeksi, kun liittymiskirja on talletettu Yhdysvaltojen ulkoministeriön arkistoon pääkaupunki Washington D.C:ssä.
Suomen Nato-prosessin yhteydessä on puhuttu paljon Vilnan Nato-huippukokouksesta, joka pidetään kesällä 11.–12. heinäkuuta.
Jos ratifiointi etenee toivotulla aikataululla, voi Vilnan tapaaminen olla Suomelle ensimmäinen huippukokous Naton täysjäsenenä. Vielä tällä hetkellä Suomi on sotilasliiton tarkkailijajäsen eli invitee, joka saa osallistua useimpiin kokouksiin, muttei varsinaisten päätösten tekemiseen.
Naton neuvosto on järjestön korkein päätöksentekoelin. Pohjois-Atlantin puolustusliitossa päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen. Konsensuksen katsotaan muodostuneen, kun yksikään jäsenmaa ei aktiivisesti vastusta syntymässä olevaa päätöstä.
Puolustusministeriön Nato-toimistosta kerrotaan, että ratkaisut valmistellaan lukuisissa komiteoissa ja työryhmissä. Lisäksi sotilasliiton päämajassa Brysselissä käydään jäsenmaiden välisiä epävirallisia keskusteluja näkemysten selventämiseksi. Natossa äänestetään äärimmäisen harvoin.
Yksittäinen jäsenmaa kykenee pysäyttämään sotilasliiton päätöksenteon silloin, kun tärkeät kansalliset edut ovat kyseessä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 18.3. kello 23:een saakka.
Artikkelia muutettu 20.3. klo 14:15. Lisätty loppuun kaksi kappaletta sotilasliiton päätöksenteosta: ”Naton neuvosto on...” ja ”Puolustusministeriön Nato-toimistosta...”.
21.3. klo 13:23 muutettu kohtaa, jossa kerrotaan, että Suomi ei tarkkailijajäsenenä voi osallistua varsinaisten päätösten tekoon. Jutussa luki aiemmin ”Suomi on sotilasliiton tarkkailijajäsen eli invitee, joka saa osallistua kokouksiin, muttei äänestää".