Mielenterveyskuntoutujien läheisten avunpyynnöt ovat lisääntyneet eri puolilla Suomea. Omaisten avunpyynnöt ovat kasvaneet kuntoutujien omaisia auttavassa Mielenterveysomaisten keskusliitto Finfamissa erityisesti Kaakkois-Suomessa. Finfamilla on Suomessa 13 jäsenyhdistystä.
Etelä-Karjalassa yhteydenottoja omaisilta on tullut kolmessa kuukaudessa jo lähes sama määrä kuin viime vuonna tuli puolen vuoden aikana.
– Epävarma maailmantilanne heijastuu kuntoutujien vointiin ja säteilee tätä kautta koko perheen jaksamiseen, kertoo yhdistyksen Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Ari Koponen.
Omat rajat voivat hämärtyä
Mielenterveyskuntoutujan rinnalla olevan omat rajat voivat hämärtyä. Vaarana on, että hän alkaa elää vain kuntoutujaa varten.
Ari Koponen suositteleekin omaistaan hoitavaa kysymään itseltään kolme kysymystä: Kuka olen? Kenen elämää elän? Kuka on elämäni päähenkilö?
– Vastaus on toki, että tulisi elää omaa elämää, jota itse johtaa, sanoo Koponen.
Mielenterveyskuntoutujasta voi silti helposti tulla häntä tukevan ihmisen elämän keskipiste. Hankalammaksi tilanteen tekee vielä se, jos mielenterveysongelmaan sisältyy päihteiden käyttöä tai narsismia.
– Masentuneen ihmisen omaisella on suurentunut vaara myös sairastua itse masennukseen, kertoo Koponen.
Terveydenhuollossa mielenterveyskuntoutujien omaiset voivat jäädä yksin, kun resurssit eivät riitä heidän tukemiseensa. Akuutin tilanteen hoitamisen jälkeen voi jatkohoito jäädä omaisen varaan. Tällaisessa tilanteessa Koponen suosittelee yhdistystoimintaa, kuten Finfamia.
Traumat siirtyivät lapsille
Lappeenrantalainen Juha Lettinen tajusi vasta aikuisena kantavansa jälkiä vanhempiensa traumoista. Sodan kokeneessa sukupolvessa asioista ei puhuttu, vaikka olisi pitänyt.
– Äiti työskenteli sota-aikana Viipurin sotilassairaalassa, jossa hän laittoi arkkuihin rintamalta tuotuja ruumiita. Tai sitä, mitä oli vainajista jäljellä, sanoo Lettinen.
Hänen isänsä taas oli syntynyt aviottomana lapsena. Perheessä oli häpeää, josta ei keskusteltu. Isä alkoi juoda, ja se vaikutti Lettisen lapsuuteen. Myöhemmin isä raitistui.
Kuntoutujien vertaistukena olo on tuonut merkitystä elämääni.
Juha Lettinen
Lettisen oma alkoholinkäyttö riistäytyi käsistä nuoruudessa.
– Myöhemmin ymmärsin, että riippuvuuden taustalla oli henkisiä syitä, jotka piti hoitaa puhumalla, hän kertoo.
Nyt Lettinen on ollut jo yli 30 vuotta raittiina. Hän on myös sisarensa tukena, ja voi nyt keskustella tämän kanssa lapsuudestakin.
– Kuntoutujien vertaistukena olo on tuonut merkitystä elämääni jo pian raitistumisen jälkeen, Lettinen sanoo.
Hae apua, älä uhraudu
Päihteenkäyttäjän omaisena tai narsistin uhrina voi kohdata todella rankkoja asioita. Narsisti voi kääntää asiat päälaelleen niin, että omainen alkaa jo epäillä omaa mielenterveyttään. Lettinen antaa esimerkin, johon hän törmäsi auttamistyössään.
– Eräs nainen pakeni väkivaltaista miestä. Mies oli hakannut ja raiskannut naisen, joka pääsi karkuun ulos. Kun poliisi tuli, mies väitti uhrin itsensä olevan mielenterveysongelmainen ja ehkä vaarallinen itselleen. Itsensä hän esitti auttajaksi.
Jotta läheisten oma mielenterveys säilyy, on tärkeää, että he voivat puhua kokemastaan. Juha Lettinen kannustaa läheisiä hakemaan apua.
– Uhrautumalla voi pahimmillaan tulla mahdollistaneeksi toisen ihmisen alkoholin käytön, sanoo Lettinen.
Voit keskustella aiheesta 12.4. kello 23.00 asti.