Hallitustunnustelut alkavat virallisesti pääsiäisen jälkeen, kun uusi eduskunta aloittaa työnsä.
Eduskuntavaalien voittaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo valitaan eduskunnan puhemieheksi keskiviikkona 12. huhtikuuta, ja seuraavana päivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa valtiopäivät.
Eduskuntaryhmät kokoontuvat todennäköisesti perjantaina 14. huhtikuuta ja nimittävät Orpon virallisesti hallitustunnustelijaksi.
Neljä vuotta sitten hallitustunnustelut lähtivät liikkeelle nopeasti, kun hallitustunnustelijaksi nimitetty Antti Rinne (sd.) jätti heti eduskuntaryhmille kysymyslistat, joihin annettujen vastausten pohjalta hän valitsi puolueet hallitusneuvotteluihin.
Tällä kertaa hallitusneuvotteluista on ennakoitu vaikeita. Pääministeriehdokas Petteri Orpon näkökulmasta olisi hyvä lähtökohta, jos hallitusvaihtoehtoja olisi useita ja hallitustunnustelija voisi kilpailuttaa hallitukseen halukkaita puolueita keskenään.
Eduskuntavaalien tulos ei jätä Orpolle kuitenkaan monia hallitusvaihtoehtoja.
Oikeistopohja jää kapeaksi
Vaihtoehtojen kannalta ratkaisevaa on, miten innokkaasti perussuomalaiset lopulta haluaa hallitukseen ja onko kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusrungon pohjalle mahdollista koota enemmistöhallitusta.
Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on alustavan vaalituloksen mukaan uudessa eduskunnassa yhteensä 94 kansanedustajaa. Vaalitulos vahvistetaan keskiviikkona 5. huhtikuuta, kun tarkistuslaskenta on valmistunut.
Oikeistohallituksen tukipuolueita voisivat olla kristillisdemokraatit ja Liike Nyt, joilla on yhteensä kuusi kansanedustajaa. Tasan sata paikkaa ei vielä riitä vakaan enemmistöhallituksen muodostamiseen, joten mukaan tarvittaisiin ainakin RKP.
Lue lisää: Tutki itse Ylen pelillä Orpon vaihtoehtoja – kokeile, saatko koottua toimivan hallituksen
Hallituspelin avaimet RKP:llä
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson epäili ennen eduskuntavaaleja hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Kaikki riippuu lopulta hallitusohjelmasta, mutta RKP:n asettamat ehdot hallitusyhteistyölle voivat olla lopulta liikaa perussuomalaisille.
Näyttää siltä, että RKP:llä on hallituspelin avaimet käsissään. Enemmistöhallitusta on vaikea muodostaa ilman RKP:tä, kun toisen perättäisen raskaan vaalitappion kokeneella keskustalla ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin hakea uutta nousua oppositiosta.
Keskustajohtaja Annika Saarikko vahvisti asian heti vaalien jälkeen: keskustan paikka on oppositiossa.
Periaatteessa RKP:n olisi helpointa sujahtaa mukaan kokoomuksen ja SDP:n sinipunaan. Kokoomuksella, SDP:llä ja RKP:llä on uudessa eduskunnassa yhteensä 101 kansanedustajaa, kun mukaan lasketaan ruotsalaiseen eduskuntaryhmään viime kaudellakin liittynyt Ahvenanmaan edustaja Mats Löfström.
Talouskiistat repivät sinipunaa
Tarve vahvistaa sinipunan eduskuntaenemmistöä voisi nostaa kristillisdemokraatit hallitukseen. Varsinkin SDP varmasti toivoo, että myös vihreät olisivat vaalitappiosta huolimatta valmiita hallitusvastuuseen.
Sinipunahallitus voisi houkutella vihreitä, jos ja kun sen avulla torjutaan perussuomalaisten vaikutusvallan kasvu ympäristö- ja ilmastopolitiikassa.
SDP:llä ja vihreillä on uudessa eduskunnassa yhteensä 56 kansanedustajaa, kun kokoomuksen ja RKP:n yhteinen edustajamäärä on 58. Tällä tasapainolla olisi merkitystä mahdollisen sinipunahallituksen sisäisissä voimasuhteissa.
Kokoomuksen ja SDP:n hallitusyhteistyön kompastuskiveksi on ennakoitu erimielisyyksiä erityisesti talouspolitiikassa. Neljä vuotta sitten sinipunavaihtoehto kaatui sovittamattomiin talouskiistoihin.
Kokoomus maksaa yhteistyöstä
Enemmistöhallituksen kokoaminen vaatii kompromisseja puolueiden välillä.
Kokemuksen mukaan pääministerin paikalla on hintansa ja pääministeripuolue joutuu joustamaan eniten, jotta hallitus saadaan ensin kasaan ja pidetään sitten pystyssä.
Kokoomuksen sisällä kompromissit talouslinjasta sosiaalidemokraattien kanssa ovat vaikea asia erityisesti talousoikeistolle, jonka asema kokoomuksen eduskuntaryhmässä on viime vuosina vahvistunut.
Voit keskustella tästä artikkelista 4.4.2023 kello 23 saakka.