Belgianpaimenkoiranpentu Baldo näyttää jo nyt touhuradalla lupaavia otteita: siellä viipottaa tuleva virkakoira.
– Se menee suht rennosti ja reippaasti, ei lähtenyt ryntäilemään tai halunnut suorittaa kiireellä ja stressillä. Sopivasti utelias ja tarpeeksi rohkea, luettelee vanhempi konstaapeli, koiraohjaaja Andreas Granbacka Pohjanmaan poliisista Kokkolasta.
Hän tietää, että Baldolla on edessään vielä paljon työtä.
– Pitää lähteä juuresta tyveen. Pilkkoa ja rakentaa, ketjuttaa koulutusta haluttua lopputulosta kohti. Se on pitkä ja mutkainen tie.
Yhteyden koiraan Granbacka on luonut laskeutumalla aluksi kirjaimellisesti sen tasolle. Pari ensimmäistä viikkoa hän nukkui pennun kanssa samalla patjalla lattialla.
– Pentu vaihtaa ympäristöä, ja on tärkeä saada sille turvallinen ja positiivinen olo.
Baldo on Granbackalle jo kuudes nelijalkainen työkaveri. Miehellä on kokemusta siitä, että poliisikoira löytää ratkaisevassa roolissa olevan rikoksentekovälineen.
– Se tekee tärkeää työtä, ja on tärkeää, että saadaan jatkossakin pitää virkakoiria.
Hän uskoo, että heillä on Baldon kanssa hyvät ajat edessä.
– Tullaan tekemään merkintöjä historian kirjoihin.
Koiran hajuaistin rajat vielä löytymättä
Baldo tuntuu myös käyttävän kuonoaan fiksusti, mikä onkin poliisikoiralle tärkeää. Koiran vahvuuus on juuri sen hajuaistissa.
– Ei ole vielä keksitty, mihin kaikkeen koiran ylivoimaista hajuaistia voisi käyttää, sanoo poliisikoiralaitoksen johtaja, ylikomisario Pekka Kokkonen.
Baldo opetetaan etsimään huumeita, mutta poliisikoirien osaaminen on laajentunut jatkuvasti. Koiria koulutetaan löytämään myös räjähteitä, ammuksia, palavia nesteitä, rahaa ja ruumiita.
Eritekoirien jälkeen pilotoidaan ”sim-korttikoirien” koulutusta
Poliisi on jo pari vuotta kokeillut eritekoirien käyttöä seksuaali- ja väkivaltarikosten tutkinnassa. Eritteiden etsintään koulutetaan usein ruumiskoiria.
Poliisihallitus hyväksyi tuon koulutuksen poliisikoiratoiminnan uudeksi erikoiskoulutusalaksi viime syksynä.
Eritteitä, esimerkiksi spermaa, jäljittäviä koiria on koulutettu nyt jo yhdeksän. Niistä on ollut apua jo 50–60 tapauksessa, ja ensi vuonna jokaiselle poliisilaitokselle pyritään saamaan yksi eritekoira.
Siihen pyrittiin jo pari vuotta sitten, mutta sopivassa vaiheessa olevien koirien löytäminen ei ole aina helppoa.
Nyt pilotoidaan koirien kouluttamista jäljittämään elektronisia laitteita. Ensimmäinen tällainen sim-korttikoiraksikin kutsuttu eläin toimii jo poliisikoiralaitoksella ja palvelee koko maata. Marraskuun jälkeen arvioidaan kokeilun onnistuminen ja päätetään jatkosta.
Myös koirilla olennaista on vastaaminen työelämän tarpeisiin.
– Pitää kouluttaa sellaista, mitä poliisi tarvitsee. Seksuaali- ja talousrikosten tutkinnassa on havaittu, että epäillyt pyrkivät kätkemään todisteita: pieniä muistikortteja, muistitikkuja, tallentimia ja puhelimia, sanoo poliisikoiralaitoksen johtaja Pekka Kokkonen.
”Multikoirat” ovat niukkojen resurssien ratkaisu
Poliisilla on sekä partiokoiria että erikoiskoiria. Partiokoira on niin sanottu multikoira, jolle opetetaan jokin erikoiskoulutusalue.
Erikoiskoirat taas nimensä mukaisesti toimivat vain omalla erikoistumisalueellaan ja etsivät esimerkiksi eritteitä tai räjähteitä.
– Partiokoira on pohjoismainen ratkaisu, joka sopii rajallisiin resursseihin. Jos resurssit olisivat rajattomat, olisi parasta, että kaikki koirat erikoistuisivat, sanoo Pekka Kokkonen.
Kansainvälisesti tarkasteltuna poliisikoiria käytetään Suomessa apuna laajasti. Nimenomaan apuna, sillä mikään esitutkinta ei johda tuomioon pelkän koiran löydön perusteella. Koira merkkaa, ihminen tekee takavarikon ja tutkii.
Koiran merkitys on kuitenkin suuri.
– Se on kompakti paketti ja kulkee vieläpä omilla jaloillaan. Koira pystyy toimimaan kulman taakse; nurkan taakse näkemiseen, kuulemiseen tai haistamiseen meillä ei ole välineitä, sanoo Pohjanmaan poliisin poliisikoiraryhmän johtaja, ylikonstaapeli Veli-Pekka Mäkelä.
Tutkinnan lisäksi koira auttaa jo läsnäolollaan partiotehtävissä. Sillä on ilmiselvä rauhoittava vaikutus, eikä Mäkelän mukaan tutkimusta ole siitä, paljonko rikoksia tai häiriöitä on jäänyt tekemättä pelkästään koiran paikallaolon ansiosta.
Poliisikoiralaitos kouluttaa ihmisiä, ei koiria
Poliisilla on noin 260 koiraa ympäri maan. Eläkeikä niillä on kymmenen vuotta, ja nykyään yhä useampi saavuttaa tuon iän. Aiemmin moni ura katkesi terveyshuoliin.
Koirien hankinta ei ole aivan helppoa. 90 prosenttia koirista saadaan Suomesta, mutta myös ulkomaisiin kasvattajiin on pakko turvautua.
– Kotimaassa on pula kasvattajista. Siviilikoirien rekisteröinnit nousseet huomattavasti, ja luulisi että kasvattajienkin määrä olisi. Laatu edellä mennään, mutta ei olisi haitaksi, vaikka määräkin kasvaisi, sanoo poliisikoiralaitoksen johtaja Pekka Kokkonen.
Nimestään huolimatta laitos ei kouluta koiria, vaan ihmisiä. Linja muuttui jo 50 vuotta sitten. Siihen asti poliisikoirat koulutettiin Hämeenlinnassa, mutta palautetta sateli ”huonoista koirista”, jotka eivät tottele.
– Huomattiin, että vika on hihnan toisessa päässä ja pitää kouluttaa ihminen toimimaan tämän hienon luontokappaleen kanssa, sanoo Kokkonen.
Koira elää normaalin pentuajan, ja koulutus alkaa pikku hiljaa. 2,5 vuoden jälkeen koira alkaa olla peruskoulutettu, sen perään tulee erikoiskoulutus.
Ensimmäisenä koira käy läpi tottelevaisuustarkastuksen, kyvyistä testataan ensin käyttöönottojäljestys, ja jokaisessa koulutushaarassa on vuosittain tason tarkastus.
Vain tarkastettua koiraa saa käyttää tehtävillä.
Silloin tällöin käy niin, ettei koirasta kuitenkaan ole virkatehtäviin. Pekka Kokkonen on yllättynyt siitä, kuinka moni kyselee eläköityneiden tai soveltumattomien koirien perään ostomielessä. Myytävää on kuitenkin vain harvoin.
– Jos tulee haasteita, koiralle annetaan paras mahdollinen hoito, tehdään kaikki mahdollinen. Vasta ihan viime kädessä tehdään vaihto – usein ongelmat ovat luustoon tai muuten terveyteen liittyviä. Koira voi myös olla perusterve, mutta kuluttava työ olisi julmuutta sitä kohtaan. Mutta näitä on todella vähän.