Vaalitappio kirvelee muutenkin, mutta se aiheuttaa myös loven puolueiden rahoitukseen. Kysyimme vaaleissa edustajapaikkoja menettäneiltä puolueilta, miten ne aikovat paikata puoluetukien menetyksen aiheuttaman miljoonien eurojen tulovajeen.
Puolueille maksetaan puolueavustusta sen perusteella, paljonko ne saavat edustajia läpi vaaleissa. Tällä hetkellä jokaisesta kansanedustajasta maksetaan 178 175 euroa vuodessa.
Viime vaalikauden aikana jokainen kansanedustaja on paisuttanut puolueen kassaa noin 712 700 eurolla.
Puoluetuen jako toimii siis niin, että uusia paikkoja kahmivat saavat lisää rahaa ja paikkoja menettäviltä tukea leikataan.
Näin vaalitulos heijastuu puoluetukiin.
Alkavaa vaalikautta koskevat arviot ovat alustavia. Puoluetuen tarkkaa määrää vuodesta 2024 eteenpäin ei vielä tiedetä.
Eduskuntavaaleissa paikkoja menettivät keskusta (8 paikkaa), vihreät (7 paikkaa) ja vasemmistoliitto (5 paikkaa).
Tämänhetkisen puoluetuen määrän perusteella arvioituna keskustan vaalitappio maksaa sille vaalikauden aikana noin kuusi miljoonaa euroa.
Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan nyt edessä oleva, noin puolentoista miljoonan euron vuosittainen sopeutustarve on raju.
– Neljä vuotta sitten teimme edellisen taloudellisen sopeutuksen. Silloin onnistuimme niin, että meillä on nyt velaton ja vahva talous. Emme siis onneksi lähde sopeuttamaan heikosta taloustilanteesta käsin, Pirkkalainen arvioi.
Puoluetuella maksetaan iso osa keskustan valtakunnallisesta toiminnasta. Esimerkiksi jäsenmaksut käytetään paikallisen toiminnan rahoittamiseen.
– Itse puolueen taloudesta tämä puoluetuki on ainoa merkittävä tulonlähde. Varainhankinta, jota teemme, on volyymiltaan pientä puoluetukeen verrattuna.
Pirkkalainen ei vielä lähde yksilöimään, mistä säästöjä haetaan. Talouden sopeuttamissuunnitelmat ovat vielä kesken. Lopullisista sopeuttamiskohteista päättää puoluevaltuusto.
Yksi asia on kuitenkin selvä: säästökohteiden etsimisestä ei tule helppoa.
– Talouden tehokkuutta on haettu jo neljän vuoden takaisissa sopeutustoimissa. Eli mitään ylimääräistä tässä puoluetoiminnassa ei ole. Ei ole mitään olemassa olevaa puskuria, mistä voitaisiin ikään kuin taikoa nämä rahat.
Vihreiden Liikanen: ”Oletettavasti edessä muutosneuvottelut”
Toiseksi eniten paikkoja menettivät vihreät. Puolueen kassa köyhtyy seitsemän edustajapaikan menetyksen myötä noin viidellä miljoonalla.
Puoluesihteeri Veli Liikasen mukaan säästöjä tullaan hakemaan monesta suunnasta.
– Vihreiden taloudelle tämä vaalitappio on todella iso isku. Puolueellamme ei ole vanhoja pääomia tai vakiintuneita sidosryhmiä, jotka jatkuvasti ja isolla kädellä puoluetta rahoittaisivat.
Viimeksi vihreät joutui ryhtymään vastaavankaltaisiin sopeutustoimiin vuoden 2011 vaalien jälkeen. Tuolloin puolue menetti kolmanneksen kansanedustajistaan.
Sopeutustoimista ei ole vielä päätetty. Puolueella ei ole esimerkiksi kiinteistöomistuksia vaan se toimii vuokratiloissa. Puoluesihteerin mukaan tarkastelun kohteeksi joutuu kaikki puolueen arkinen toiminta.
– Tämä on kuitenkin sen verran kova tulonmenetys, että kyllähän se sitä tarkoittaa, että oletettavasti edessä on muutosneuvottelut henkilöstön osalta, Liikanen toteaa.
Muutosneuvotteluita ennakoi myös vasemmistoliitto. Viiden edustajapaikan menetys leikkaa vaalikauden aikana puolueen rahoitusta noin 3,5 miljoonalla. Päätökset säästökohteista tehdään lähiaikoina.
– Noin 900 000 euron tiputus vuositasolla tarkoittaa käytännössä myös työntekijöiden vähentämistä, vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää toteaa.
Mäkipää näkee muutoksen olevan niin iso, että mitään kiveä ei voi jättää kääntämättä.
– Meidän pitää perata ihan kaikki läpi, aina sähköisistä järjestelmistä toimintaan liittyviin kustannuksiin ja hallinnon kuluihin. Eli aivan kaikki.
Rahoituksen pieneneminen voi vaikuttaa myös puolueen mahdollisuuksiin valmistautua seuraaviin vaaleihin.
– Vastaisuudessa joudumme tarkastelemaan, millaisiin kampanjabudjetteihin meillä on varaa, Mäkipää sanoo.
Myös keskustan Riikka Pirkkalaisen mukaan vaaleihin panostaminen edellyttää sitä, että puolueen kassa on kunnossa.
– On ilman muuta selvää, että kun tästä edelleen joudutaan supistamaan, se vaikuttaa vaalitoimintaan tulevaisuudessa.
Puoluetuki palkitsee voittajat
Puolueet kamppailevat kansan suosiosta erilaisin resurssein. Vasemmistoliiton Anna Mäkipään mukaan edustajapaikkojen äänikynnys on noussut paikka paikoin pienemmille puolueille korkeaksi.
– Kyllähän se sitten on isompien juhlaa, hän heittää.
Keskustan Pirkkalainen näkee, että järjestelmä kohtelee puolueita tasapuolisesti.
– Talouden sopeuttamista joutuu vaalitulosten myötä jokainen puolue vuorollaan tekemään. Se on myös osoitus siitä, että puoluetuen määrä ei ole se, mikä vaalit ratkaisee.
Myöskään vihreiden Ville Liikanen ei koe, että tukijärjestelmässä olisi vikaa. Puolue on myös itse päässyt nauttimaan kasvavista tukipoteista vuosien 2015 ja 2019 vaalien jälkeen.
Liikanen kuitenkin näkee, että ihmisten on hyvä huomioida, että puolueiden toimintaresursseissa on eroja.
– Puoluetuki sinänsä on läpinäkyvästi jaettua, ja pelisäännöt ovat kaikille yhteiset. Voittajat saavat lisää rahaa ja häviäjät menettävät sitä. Jos vaalikauden aikana mietitään, miksi jonkun puolueen viesti näkyy laajemmin kuin toisen, niin kyllä se rahakin siihen vaikuttaa, Liikanen toteaa.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 7. huhtikuuta kello 23.00:een saakka.