Maaliskuisena iltana Pohjois-Pohjanmaalla Raahen vanhan kaupungin kaduilla on hiljaista. Mutta ei niin hiljaista, etteikö kylmä merituuli lyöttäytyisi seuraan tuttuun raahelaiseen tapaan.
Tuulesta on Raahessa tehty rahaa jo vuosisatojen ajan – nykyään tuulivoimasta, ja parisataa vuotta sitten purjelaivoista. Merenkulun, laivanvarustajien ja kauppiaiden historia näkyy edelleen Raahen vanhassa kaupungissa, jonka vanhimmat rakennukset ovat yli 200-vuotiaita.
Kahdessa tällaisessa talossa on asunut ja asuu edelleen eläkkeellä oleva opettaja Pertti Kinnunen, joka muutti alueelle yli 30 vuotta sitten.
– Tässähän on mahtava elää ja asua, palkitussa pihapiirissä, jossa kesällä käy opastetut turistikierrokset, tuumaa eläinlääkäri Swanljungin talossa nykyään vuokralla asuva Kinnunen.
Kuuntele alta Pertti Kinnusen yöllinen kohtaaminen avojalkaisen kulkijan kanssa.
Vanhaa Raahea Porvoon mitalla
Raahen keskustassa sijaitsevalla suojelualueella on noin 150 puurakenteista asuintaloa ja parisataa talousrakennusta. Aluetta pidetään yhtenä parhaiten säilyneenä vanhana puutaloalueena Suomessa.
Vastaavia alueita on Suomessa muuallakin esimerkiksi Kokkolassa, Uudessa-Kaarlepyyssä ja Raumalla. Onpa Raahen vanhaa kaupunkia joskus Oulun Porvooksikin kutsuttu. Vertailuille on perusteet olemassa, kertoo rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseosta.
– Ei se tuulesta temmattu vertailu ole, ja Raahessa ollaan menossa Porvoon suuntaan vanhan kaupungin kehittämisessä.
Turpeisen mukaan Puu-Raahen alue kehittyy elinvoiman, elävyyden ja esimerkkien kautta. Vanhan Raahen tuntija arvioi, että kehityksestä ei saada vain matkailuhyötyä, vaan myös viihtyisyyttä alueen nykyisille asukkaille.
Vanhan Porvoon palveluihin ja matkailumaineeseen Raahessa on vielä matkaa, mutta eipä Porvoonkaan nousua välttämättä osattu vielä ennustaa 40 vuotta sitten, kertoo tuolloin vanhasta kaupungista asuintalon ja kunnostuskohteen ostanut Tauno Tarna.
– Talot eivät silloin kelvanneet oikein kenellekään. Meidänkään talossa ei ollut vettä eikä viemäriä, kun sen ostimme, ja vielä pitkälle 1980-luvulle alueella oli vastaavanlaisia rakennuksia.
Suomen ja Euroopankin puutaloalueet ovat tulleet Tarnalle tutuiksi vuosikymmenten varrella, ja huhtikuun alussa hänet palkittiin Vanhan Porvoon eteen tekemästä työstään. Palkitun muotoilijan ja sisustusarkkitehti Tarnan mukaan Raahen vanha kaupunki on hieno alue, jota kannattaa kehittää kuten Porvoossa.
– Kaupungin rooli on tärkeä, mutta yhteistyöhön tarvitaan mukaan myös asukkaita, asiantuntijoita ja yrittäjiä, Tarna vastaa kun häneltä kysyy, että miten Raahessa päästäisiin Porvoon viitoittamalle tielle.
Ränsistyneet tontit harmittavat ja ihmetyttävät
Kolean illan kävelyreissulla katse vaeltelee rakennuksissa ja niiden yksityiskohdissa kuten koristeellisissa porteissa, vanhalle kaupungille tyypillisissä juorupeileissä, katu- ja pihavaloissa sekä yleensä vain ympäristössä.
Samalla silmiin osuu myös Raahen suojellun puutaloalueen kääntöpuoli: ränsistyneet rakennukset ja unohdetut tontit. Ne harmittavat myös Pertti Kinnusta.
– Niitä on valitettavan paljon, ja se on suurin päänsärky minulle tällä alueelle. Kyselijöitä ja tulijoita kyllä olisi tonteille ja taloihin, mutta en ymmärrä miten jotkut omistajat voivat ränsistyttää omalta osaltaan näin hienoa kokonaisuutta, Kinnunen ihmettelee.
Raahen kaavasuunnittelija Outi Järvinen tunnistaa tilanteen, mutta helppoa reseptiä ei hänelläkään ole ongelman ratkaisemiseksi. Järvisen mukaan rakennusvalvonta on antanut joillekin tonteille rakentamiskehotuksia. Lisäksi kymmeniltä kiinteistönomistajilta on tänä keväänä kysytty heidän jatkosuunnitelmiaan tyhjien tonttien tai talojen tiimoilta.
Yhtenä syynä tilanteeseen pidetään kuolinpesien tonttiomistuksia, mikä voi vaikeuttaa kiinteistöjen myyntiä ja varsinkin kunnostustöitä. Lisäksi samalla tontilla olevilla rakennuksilla voi olla useampikin omistaja.
Yksi näkyvimmistä rapistuneista rakennuksista vanhan kaupungin alueella on vuonna 1937 valmistunut elokuvateatteri Bio Huvimylly, joka on ollut tyhjillään jo yli 10 vuotta.
Suojeltu teatterirakennus siirtyi kaupungin omistukseen maaliskuussa, ja uusi Bio Huvimylly -kulttuuriyhdistys haluaa kunnostaa ja ottaa rakennuksen uudelleen käyttöön. Uusi toiminta voisi alkaa vuonna 2026, jolloin Oulu toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina.
Puu-Raahen asukkaille tarjotaan restaurointineuvontaa
Raahen kaupunki haluaa kehittää ja säilyttää vanhan Raahen rakennuskantaa. Arvokkaan puutaloalueen uutta kaavaa on valmisteltu jo usean vuoden ajan. Tavoitteena on ratkaista suojelua ja lisärakentamista koskevat kysymykset.
– Minä luotan tähän uuteen kaavaan, joka on tuloillaan. Sitä tarvitaan, koska nyt alkaa olla kohtalon hetket, vaikka ränsistymiskehitys onkin pysähtynyt viimeisen 5–10 vuoden aikana, Pertti Kinnunen pohdiskelee.
Kaavoitettavalla suojelualueella on voimassa ehdollinen rakennuskielto, joka rajoittaa etenkin uudisrakentamista ennen kuin uusi asemakaava on voimassa.
Täysin kiellettyä rakentaminen ei kuitenkaan ole. Uudisrakentamiseen voi saada poikkeusluvan, ja korjausrakentamiseen kannustetaan uudella neuvontapalvelulla.
Aiemmin tässä kuussa Raahessa aloitti toimintansa restaurointimestari, joka tukee ja neuvoo vanhan kaupungin asukkaita heidän kunnostuskohteissaan. Neuvonnasta vastaa museomestari Timo Räisänen, joka auttaa asukkaita keskiviikkoisin puoli vuotta kestävän kokeilun aikana.
– Tämä on oikein mukava pesti, ja toivottavasti ihmiset ottavat paljon yhteyttä, koska vanhojen rakennusten kunnostaminen on tärkeä asia Raahelle.
Porvoossa asuva vanhojen puutalojen asiantuntija Tauno Tarna on tyytyväinen Raahen kehityssuunnasta.
– Hienoa kuulla, että kaupunki kehittää suojelualuetta ja tarjoaa asukkaille asiantuntija-apua. Vastaavanlaiset ratkaisut ovat olleet tosi tärkeitä täälläkin vanhan kaupungin kehitykselle.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella kaupunkien vanhojen puukeskustojen tulevaisuudesta Yle Tunnuksella 10.4. kello 23 saakka.