Karjalan lennoston operaatiopäällikkö Mikko Tommiska tunnustaa, että historiallinen päivä alkoi hänen osaltaan normaalisti.
– Kun tänä aamuna tulin töihin, niin oikeastaan mikään ei ollut muuttunut, hän hymyilee.
– Karjalan lennoston, ilmavoimien ja puolustusvoimien päätehtävä säilyy samana eli Suomen alueen puolustamisena.
Tommiskan mukaan Rissalasta ei tullut tiistaina Naton lentotukikohtaa.
Karjalan lennosto on hänen mukaansa edelleen Suomen ilmavoimien tukikohta, jonka toiminta säilyy kansallisessa ohjauksessa kuten muukin puolustusvoimien toiminta.
Entä nousiko Karjalan lennostossa tiistaina Nato-lippu salkoon?
– Pääesikunnassa nostetaan Nato-lippu salkoon, mutta puolustusvoimien joukko-osastoissa ei liputeta.
Tommiska uskoo, että sotilasliiton jäsenyys alkaa näkyä lennoston toiminnassa vasta myöhemmin, kun suomalaisia sotilashenkilöitä asetetaan Naton komento- ja joukkorakenteeseen.
”Vähintäänkin riittävän yhteensopiva”
Suomen puolustusvoimien on sanottu olleen Nato-yhteensopiva jo ennen varsinaista sotilasliiton jäsenyyttä.
Everstiluutnantti Mikko Tommiska määrittelee, että Karjalan lennosto on Naton kanssa vähintäänkin riittävän yhteensopiva.
– Tätä yhteensopivuutta on kuluneiden vuosien aikana harjoiteltu monien eri kansallisuuksien ja lento-osastojen kanssa.
Karjalan lennosto ei ole kuitenkaan heti lähdössä valvomaan Baltian ilmatilaa.
– Naton operaatioon osallistuminen on poliittinen päätös, joka tehdäänkö aina kansallisella tasolla. Siitä ei ole tehty päätöstä, Tommiska muistuttaa.
Hänen mukaansa lennosto on kuitenkin aina valmis, mikä mahdollistaa tarvittaessa myös nopean reagoinnin.
Lennoston näkökulmasta Baltian ilmatilan valvonta olisi sinällään yksinkertainen asia.
– Se olisi käytännössä samaa ydinbisnestä, jota tällä hetkellä tehdään Suomen ilmatilan osalta.
Operaatiopäällikkö vakuuttaa, että elämä ei ole sotilasliiton jäsenyyden myötä muuttunut.
– Kyllä tässä ihan samalla tavalla joka aamu herätään ja tehdään töitä samalla innolla kuin aikaisemminkin.