Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Suomen puuttumista Natosta ihmeteltiin jo kymmenisen vuotta sitten, kun Sam Leijonanmieli haki sotilasoppia Yhdysvalloista

Vimpelin kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli on entinen ammattisotilas. Hänen mukaansa Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta.

Sam Leijonanmieli kunnanjohtaja Vimpeli
Sam Leijonanmieli opiskeli Havaijilla diplomatia- ja sotatieteen maisteriksi.

Vimpelin kunnanjohtaja ja entinen ammattisotilas Sam Leijonanmieli pitää merkittävänä tätä päivää, jolloin Suomi liittyi Natoon.

Suomi on nyt Naton jäsen – katso Ylen erikoislähetystä

Kun hän opiskeli Havaijilla sotilaskoulutusohjelmassa 2015–2017, siellä ihmeteltiin, miksi Suomi ei vielä ole Naton jäsen.

Leijonanmieli muistelee amerikkalaisten tunteneen talvisodan historian.

– Tiedettiin, että Suomella on paljon arktisen sodankäynnin osaamista, jota puuttuu Yhdysvalloilta. Meillä on myös paljon osaamista ja ymmärrystä siitä, miten Venäjä toimii ja miksi, hän sanoo.

Leijonanmieli uskoo, että Natoon liittyminen luo lisää uskottavaa sotilaallista pidäkettä, jota Suomi hänen mukaansa tarvitsee Venäjän toimien vuoksi. Suomella on reilusti yli tuhat kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.

Havaijilta oppia suurvalta-ajattelusta

Leijonanmieli suoritti varusmiespalveluksensa maavoimien erikoisjoukoissa Utin jääkärirykmentissä laskuvarjojääkärinä 2009–2010. Sen jälkeen hän hakeutui kadettikouluun ja valmistui sieltä 2014 laivasto-opinnoista luutnantiksi ja sotatieteiden kandidaatiksi.

Valmistuttuaan Leijonanmieli työskenteli Turussa laivastoupseerina, ja vuonna 2015 hän lähti Havaijille sotilaskoulutukseen.

Leijonanmieli valmistui joulukuussa 2017 diplomatia- ja sotatieteen maisteriksi ja suoritti myös GC-erikoistumistutkinnon valtion turvallisuudesta ja strategiasta. Leijonanmieli erikoistui lakisodankäyntiin, joka on yksi hybridisodankäynnin alalaji.

Leijonanmieli kertoo oppineensa Havaijilla paljon siitä, miten suurvallat toimivat, ajattelevat ja minkälaisia työkaluja suurvallat käyttävät hegemonia-asemansa saavuttamiseen.

– Siinä on aika paljon eroja, miten Yhdysvallat ajaa asemaansa verrattuna vaikka Kiinaan tai Venäjään, hän sanoo.

Tärkein oppi Leijonanmielelle oli se, että täytyy ymmärtää, miksi Venäjä toimii niin kuin toimii. Samaa oppia voi soveltaa esimerkiksi Kiinan, Japanin ja Yhdysvaltojen kanssa.

Hänen mukaansa suurin ero suomalaisessa ja amerikkalaisessa sotilaskoulutuksessa on

tavassa ajatella, mikä sodankäynnissä on sallittua ja mikä ei. Suomessa ollaan orientoituneita siihen, että uhka tulee idästä, kun taas Yhdysvallat sotii monella mantereella. Yhdysvaltojen suurvalta-asema näkyi Havaijilla keskustelukulttuurissa ja opetuksessa.

– Meillä ajattelu on enemmän puolustuksellista, kun taas Yhdysvallat näkee oman roolinsa tietynlaisena maailmanpoliisina.

Voit kommentoida juttua keskiviikkoon 5.4. kello 23:een asti.