Huoneistohotellin pihalla on autiota. Ukrainan sodan alettua vähätkin turistit kaikkosivat itärajalta, sillä Venäjän läheisyys koettiin arveluttavaksi. Etelä-Karjalan Lappeenrannassa sijaitsevan majoitusliikkeen asiakkaista kaksi kolmasosaa oli ennen koronapandemiaa ulkomaalaisia.
– Kun hyökkäyssota alkoi, Visit Finlandin mukaan nimenomaan amerikkalaiset tekivät paljon peruutuksia ja meillekin niitä tuli, sanoo Salpalinjan hovin yrittäjä Anne Sorsa-Vainikka.
Sorsa-Vainikka on luottavainen, että asiakkaat uskaltavat viimein palata.
– Jäsenyys varmasti rauhoittaa ulkomaalaisia asiakkaita, kun he tuntevat olonsa turvallisemmaksi. Olen jo saanut varauksen amerikkalaisilta pyöräilijöiltä. Ehkä Nato-julkisuus on lisännyt Suomen kiinnostavuutta.
Turistien lisäksi myös kansainväliset tiedotusvälineet ovat olleet erittäin kiinnostuneita Suomesta. Nato-jäsenyys tuskin laannuttaa intoa.
– Olen esitellyt paikkaamme muun muassa australialaisille, saksalaisille ja japanilaisille medioille. Heitä kiinnostaa elämä rajan tuntumassa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen yritimme totutella normaaliin kahden valtion väliseen kanssakäymiseen. Nyt elämme taas suljetun rajan aikaa.
Tuotekehittelyä ja sisäisiä hankintoja
Myös muutkin kuin matkailuyrittäjät ovat innoissaan jäsenyyden tuomista mahdollisuuksista. Puolustusvoimien käyttöön suunniteltuja, siirreltäviä sää- ja häivesuojia valmistava KT-Shelter on jo useiden vuosien ajan pyrkinyt isommin kansainvälisille markkinoille.
– Nato-jäsenyys tuo meille merkittäviä lisämahdollisuuksia. Naton sisällä tapahtuu paljon kehittämishankkeita, esimerkiksi tuotekehittelyä, joihin pienillä yrityksillä tai mailla ei ole yksin mahdollista osallistua, sanoo yrittäjä Tommi Kasanen.
Kasasen mukaan Nato-maat pyrkivät tekemään usein sisäisiä hankintoja. Lappeenrantalaisen yrityksen tuotteilla on ollut jo vuosia virallinen Nato-koodi, joka tarkoittaa, että tuotteet ovat Nato-yhteensopivia.
– Nato-maiden sisäiset hankinnat ovat sujuvasti kiertäneet meidät vielä toistaiseksi. Meiltä ei ole voinut suoraan hankkia asioita, mutta nyt kun siirrytään Naton sisälle, se mahdollistuu, Kasanen selittää.
”Olen huolissani”
Kaikille Natoon liittyminen ei ole ollut juhlapäivä. Lappeenrantalainen Ekaterina ”Katja” Marova on vastustanut puolustusliittoon liittymistä siitä asti, kun Suomi jätti Nato-hakemuksen.
– Olen huolissani siitä, että puolustusmenomme ovat kasvaneet. Ne miljardit, jotka laitamme aseiden ostamiseen, ovat loppujen lopuksi pois koulutuksesta ja sote-palveluista. Marova sanoo.
Venäläissyntyinen Marova ei pidä Naton toiminnasta.
– En haluaisi, että Suomen verovaroilla lähtisimme puolustamaan toisen, ison maan kuten Yhdysvaltojen taloudellisia intressejä.