Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén pitää Suomen Nato-jäsenyyttä erittäin tärkeänä arktisen alueen turvallisuudelle.
Hän kertoo, että Venäjän aloittama sota Ukrainassa sekä Venäjän sotilaallisen voiman kasvu erityisesti Kuolan niemimaalla ovat muuttaneet pohjoisten alueiden turvallisuuspoliittista asemaa. Samaan aikaan arktisen alueen taloudellinen merkitys on kasvussa.
Vilénin mukaan Nato-jäsenyys tuo merkittävää turvaa ja tasapainoa.
– Luulen että Suomen Nato-jäsenyys Ruotsin ja Norjan kanssa tulee merkitsemään sitä, että tulevaisuudessa Natolla on selkeämpi kuva arktisen alueen turvallisuudesta. Haemme yhteistä politiikkaa siihen, miten tulemme varautumaan Venäjän uhkaan.
Aiemmin konfliktien ulkopuolella
Vilénin mukaan arktinen alue on aikaisemmin pyrkinyt pysyttelemään konfliktien ulkopuolella.
– Jatkossa arktisella alueella on selkeä sotilaallinen jännite olemassa, kun Venäjä rakentaa koko ajan sotilaallista kapasiteettia lisää.
Vilén korostaa entistä tiiviimmän yhteistyön merkitystä muiden Pohjoismaiden kanssa esimerkiksi Arktisessa neuvostossa ja Barentsin neuvostossa.
– Tarve ja halu yhteistyölle on oikeastaan vain lisääntynyt.
Barentsin alue käsittää maa-alueet Barentsinmeren ympärillä ja Pohjoiskalotilla eli myös Venäjän pohjoisia alueita kuuluu Barents-alueeseen.
Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuus kestää vielä tämän vuoden loppupuolelle. Suurlähettiläs Vilén on tällä hetkellä Barentsin neuvoston virkamieskomitean puheenjohtaja.
Venäjän aloitettua sodan Ukrainassa Barents-yhteistyö Venäjän kanssa lopetettiin.
– Näissä olosuhteissa on vaikea kuvitella, että voisimme palata Barents-yhteistyöhön Venäjän kanssa. Yhteistyö on kuin avioliitto. Kun luottamuksen kerran menettää, sitä on vaikea rakentaa uudestaan.
Jos ja kun yhteistyötä Venäjän kanssa joskus aletaan tehdä, tapahtuu se pala palalta. Tällä hetkellä luottamusta yhteistyöhön ei ole.
Jari Vilén
Yritykset arvostavat turvallisuutta
Jari Vilénin arvion mukaan Nato-jäsenyys ja tiivistyvä yhteistyö lännen kanssa tuo arktisille alueilla muutakin hyvää kuin turvallisuuden lisääntymistä.
– Yritykset arvostavat turvallisuutta. Jäsenyys myös herättää huomaamaan potentiaalin, mitä Norja- ja Ruotsi-yhteistyössä on. Nyt on tarvetta taloudelliseen yhteistyöhön Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten kuntien kanssa. Luonnonvarojen merkitys, vihreä siirtymä ovat merkittävässä roolissa.
Jari Vilén oli Suomen Nato-päivänä Latviassa, jossa hän osallistui maan ulkopoliittisen instituutin turvallisuusaiheiseen konferenssiin. Mukana olivat myös Latvian presidentti ja pääministeri.
– Kun kerroin, että Suomen lippua ollaan nostamassa muiden jäsenmaiden rinnalle Brysselissä, ihmiset taputtivat. Baltian maille on tärkeää, että Suomikin on Natossa.
Vilén pitää valitettavana, ettei Ruotsi päässyt Natoon yhtä kyytiä Suomen kanssa, kun Turkki sisäpoliittisista syistä on hidastanut Ruotsin jäsenyyden hyväksymistä.
– Tämä on kuitenkin historian nopein laajentuminen, Vilén muistuttaa. Hän uskoo, että viimeistään kesällä myös Ruotsista tulee Naton jäsen.