Suomen Nato-jäsenyys on nyt sinetöity. Puolustusliitto lisää Suomen turvallisuutta ja pienentää samalla maariskiä.
Mitä se käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyjä Nato-jäsenyydestä on Suomen taloudelle?
1. Suomi houkuttelee lisää ulkomaisia investointeja
Naton jäsenyys lisää etenkin Suomeen kohdistuvia yritysten investointeja, uskoo Business Finlandin investoinneista vastaava johtaja Antti Aumo.
– Ulkomainen yritys uskaltaa nyt ehkä helpommin sijoittaa vaikka akkutehtaan tai konesalin Suomen maaperälle, Aumo sanoo.
Aumo houkuttelee työkseen ulkomaisia yrityksiä investoimaan Suomeen. Nato-jäsenyys vahvistaa hänen mukaansa kuvaa Suomesta turvallisena ja vakaana toimintaympäristönä. Jäsenyysprosessi on hänen mukaansa myös antanut Suomelle lisää myönteistä kansainvälistä näkyvyyttä.
– Suomen on pienenä maana välillä haastavaa päästä mukaan investointikeskusteluihin. Nyt moni varmasti kiinnittää meihin enemmän huomiota, Aumo sanoo.
2. Suomi saa halvempaa lainaa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan heilautti viime keväänä Suomen valtionlainojen korkoja ylöspäin. Suomen korkoero esimerkiksi Saksaan kasvoi selvästi.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich pohti blogissaan viime vuoden maaliskuussa, laskeeko sota kansainvälisten sijoittajien kiinnostusta Suomea kohtaan.
Merkkejä oli tuolloin ilmassa, mutta nyt von Gerich kommentoi, että kyse oli lyhyen aikavälin heilahtelusta. Se tasaantui Suomen Nato-jäsenyysprosessin alettua.
– Heilahtelut olivat ihan perusteltuja, sillä Suomella oli tuolloin monia muita euromaita vahvempi taloudellinen linkki Venäjään, von Gerich sanoo.
Von Gerich ei usko Suomen Nato-jäsenyyden varmistumisen enää vaikuttavan valtionlainojen korkoihin.
3. Suomalaisfirmoille avautuu uusia markkinoita
Nato-jäsenyys avannee suomalaisille teknologia- ja puolustusmateriaalialan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, toteaa Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko.
Karangon mukaan erityisesti pienemmät jäsenmaat ostavat puolustustarvikkeita etupäässä muista jäsenmaista. Maat haluavat näin osoittaa tukeaan liittokunnalle sekä vahvistaa keskinäisriippuvuutta.
– Suomi pääsee nyt viimein ottaamaan käyttöönsä kaikki Naton teknologiset standardit, jolloin olemme kilpailutuksissa samalla viivalla muiden jäsenmaiden kanssa, Karanko sanoo.
Karangon mukaan Suomella on tarjota puolustustarvikkeita laidasta laitaan. Näitä voivat olla esimerkiksi johtamisjärjestelmät, ajoneuvot, alukset, asejärjestelmät, ampumatarvikkeet ja logistiikkaratkaisut.
Hän muistuttaa, että Nato on myös suuri siviiliorganisaatio, joka tarvitsee konttoreilleen järjestelmiä, tarvikkeita ja infrastruktuuria. Myös tässä Suomella on annettavaa.
4. Uutta virtaa kuihtuvaan Itä-Suomeen
Nato voi tuoda uutta potkua kuihtuvaan Itä-Suomeen. Näin uskoo ainakin kiinteistöyhtiö LKV:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.
– Siitä tulee Naton raja-aluetta niin silloinhan se tarkoittaa, että siihen joudutaan suhtautumaan uudella panostuksella. Uskon, että se tuo tarvetta liikenneyhteyksiin, majoittumiseen ja palveluihin, Mannerberg sanoo.
Keskustelu Naton tukikohdan sijoittamisesta Suomeen on vielä auki, mutta Mannerbergin mukaan jäsenyys lisää joka tapauksessa taloudellista aktiivisuutta itärajan tuntumassa.
Muuttotappioista kärsinyt Itä-Suomi saattaa Nato-jäsenyyden myötä kokea pienimuotoisen muuttoaallon, jos puolustushenkilöstöä sijoitetaan lähemmäs Venäjän rajaa. Mannerbergin mukaan vastaavanlaista kehitystä on nähty esimerkiksi Baltian maissa vuoden 2004 jälkeen niiden liityttyä Natoon.
Radio Suomen päivässä keskusteltiin Nato-jäsenyyden tuomista asetarpeista. Haastattelussa Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko sekä eversti Ari Laaksonen Pääesikunnan suunnitteluosastolta.
