Natojäsenyyden myötä Suomen itärajasta tulee myös Naton itäraja. Rajan läheisyydessä asuville tai siellä vapaa-aikaansa viettäville muutos ei kuitenkaan tuo suuria muutoksia.
– Yleisesti ottaen Natolla ei ole vaikutusta jäsenmaiden rajavalvontaan, Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty sanoo.
Itä-Suomen laajat, rajavyöhykkeeseen rajoittuvat valtion maat säilyvät edelleen virkistyskäytössä. Esimerkiksi Metsähallitus myy alueille edelleen metsästyslupia entiseen malliin.
– Ainakaan metsästyskäytön muutoksista ei ole tullut meille mitään tietoa. Jos jotain tulee, niin sitten reagoidaan, Metsähallituksen erätalousjohtaja Jukka Bisi sanoo.
Rajavyöhykkeelle saa edelleen lupia
Rajavyöhyke on maastorajalla enimmillään kolmen kilometrin levyinen. Itä- ja Pohjois-Suomessa se on yleensä leveämpi kuin Kaakkois-Suomen tiheämmin asutuilla alueilla.
Rajavyöhykkeellä liikkumiseen pitää anoa rajavyöhykelupa. Lupien myöntämiskäytäntöihin tai rajavyöhykkeen leveyteen ei tällä tietoa ole tulossa muutoksia.
– Rajavyöhyke ei kuitenkaan ole mikään staattinen, kymmeniä vuosia samanlaisena pysyvä alue. Se elää yhteiskunnan tarpeiden mukaan, Matti Pitkäniitty sanoo.
Ilomantsin Hattuvaaran kylästä on voinut ajaa tietä pitkin aivan varsinaisen rajan pintaan ja vierailla Manner-Euroopan itäisimmässä pisteessä. Tämä Virmajärven rannassa sijaitseva nähtävyys on jatkossakin auki yleisölle.
Rajavartijoiden määrä kasvaa
On kuitenkin mahdollista, että rajan läheisyydessä liikkuva retkeilijä tai metsästäjä törmää rajavartijaan aikaisempaa useammin.
Rajavartiolaitokselle on myönnetty tälle ja ensi vuodelle ainakin 45 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus muuttuneen turvallisuustilanteen tuomiin hankintoihin. Myös rajavartijoiden määrää kasvatetaan.
– Vähentynyt rajaliikenne mahdollistaa myös resurssien siirtämisen rajatarkastuksista maastorajan valvontaan, Matti Pitkäniitty sanoo.