KILPISJÄRVI, ENONTEKIÖ. Tromssalainen Abdollah Grib on saapunut yhdistelmäajoneuvolla Kilpisjärven tulliin. Määränpää on etelämpänä Norjassa, mutta sinne nopein reitti kulkee Suomen ja Ruotsin läpi.
– Norjassa on paljon tuntureita, mäkiä ja mutkia. Dieseliä ja aikaa kuluu paljon, ja siksi on parempi ajaa Suomen kautta, pohtii Grib.
Päivästä riippuen rajan ylittää Kilpisjärvellä noin sata raskasta ajoneuvoa. Jos Itämeren laivaliikenne syystä tai toisesta keskeytyisi, alkaisi täällä melkoinen rekkaliikenne.
– Koko Suomen huoltovarmuus on maayhteyksien varassa. Ja ainoat maayhteydet Ruotsiin, Norjaan ja turvallisiin satamiin kulkevat Lapin kautta, sanoo Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi.
Suomen ulkomaankaupasta jopa 95 prosenttia liikkuu rannikon satamien kautta.
Mikäli laivaliikenne Itämerellä estyy, se tarkoittaa, että joka päivä noin 2300 konttia pitäisi kuljettaa junilla ja kuorma-autoilla Suomesta Ruotsin Göteborgin satamaan sekä Pohjois-Norjan satamiin Narvikissa, Tromssassa ja Hammerfestissa.
Käytännössä tämä ei ole mahdollista, koska se tarkoittaisi Lapin rajanylityspaikoille kilometrien pituisia rekkajonoja, eikä kalustoakaan löydy tarpeeksi siirtämään näin suurta konttimäärää.
Häiriötilanteessa vain murto-osa Suomen ulkomaankaupasta kyettäisiin siis hoitamaan.
Kuljetuksia vaikeuttaa myös se, ettei suuri osa Pohjois-Suomen pääteistä täytä pääväylille asetettuja minimivaatimuksia.
Niinpä Kilpisjärven tullipaikan päällikkö Marjut Muotkajärvi joutuu varoittelemaan tuon tuostakin kuljettajia Ruotsin rajaa seuraavaan tien vaaroista. Torniosta Kilpisjärvelle ja edelleen Tromssaan johtava valtatie 21 on talvisin toistuvasti poikki raskaiden ajoneuvojen luisuessa huonokuntoiselta tieltä.
– Tuo tie hirvittää joka ikinen kerta, kun sinne lähtee ajamaan. Ikinä et voi tietää pääsetkö määräajassa perille, sanoo Muotkajärvi.
Nato-jäsenyys tuo sotilasliikennettä Lappiin
Euroopan geopoliittisen tilanteen muuttuminen ja pohjoisen strategisen merkityksen kasvu luovat paineita parantaa Pohjois-Suomen väyliä, vaikka pelkkien liikennemäärien perusteella nykyinen tiestö olisikin riittävä. Huoltovarmuuden lisäksi kyse on Nato-jäsenyyden myötä lisääntyvästä sotilasliikenteestä.
– Meidän tulee lähteä Ruotsin ja Norjan kanssa pohtimaan sitä, miten tätä liikenteen kapasiteettia täällä pohjoisessa voidaan kasvattaa niin, että kaikissa tilanteissa huoltovarmuus olisi turvattu, sanoo maakuntajohtaja Mika Riipi.
Se tarkoittaa huomattavia investointeja tieverkoston parantamiseen.
Suomen liikenneverkostossa muhii noin 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka, ja verkon kunto heikentyy joka vuosi lisää. Nato-jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia rahoittaa Pohjois-Suomen liikenneyhteyksiä.
EU-rahoituksessa etusijalle nousevat kaksoiskäyttökohteet, joilla parannetaan sotilaallisen liikkuvuuden lisäksi myös siviililiikenteen pullonkauloja. Tosin rahoituksen saaminen edellyttää, että kohde on valittu Euroopan laajuiseen TEN-T-liikenneverkkoon.
Lapista TEN-T-verkossa ovat mukana vain Kemistä Utsjoelle kulkeva valtatie 4 ja Sodankylästä alkava Eurooppatie E63. Sen sijaan Kilpisjärvelle johtavan valtatie 21:n liittäminen verkostoon vaatii valtakunnallisen liikennejärjestelmän päivittämistä ja tien saamista Väyläviraston investointiohjelmaan.
– Liikenne 12 -ohjelma pitäisi hyvin nopeasti saada auki ja sinne pitää saada sisään huoltovarmuutta tai sotilaallista liikkuvuutta tarkastelevat kriteerit, vaatii Mika Rinne.
Myös puolustusvoimat pitää tärkeänä TEN-T-verkoston laajentamista. Pääesikunnan logistiikkaosaston Ylelle lähettämän lausunnon mukaan: ”EU:n TEN-T verkon rajoittuminen käytännössä VT4 ja E63 väyliin rajoittaa merkittävästi CEF rahoitusmekanismin hyödyntämistä sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen”.
Euroopan komissio päättää syksyllä uusista sotilaallisen liikkuvuuden Military Mobility-rahoitusohjelmaan valittavista hankkeista. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi ehdottaa Kemin ja Sodankylän välisen valtatie 4:n parantamisen suunnittelun aloittamista EU:n tuella.
Riipi perustelee ehdotusta sillä, että Kemin sataman kautta turvataan koko Pohjois-Suomen polttoainehuolto ja sotilasliikenne Sodankylään väistämättä lisääntyy Nato-jäsenyyden myötä. Kaukana ei ole myöskään Rovajärven ampuma-alue.
Enontekiö turvaa huoltovarmuuden maakuntalennoilla
Enontekiöllä ainoan etelään menevän tien tukkeutuminen tarkoittaa satojen kilometrien kiertotietä. Kunnassa pohditaan, että huoltovarmuuden kannalta tärkeät kuljetukset voitaisiin varmistaa lentoyhteyksillä.
Lennot on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Lentojen toteutuminen tarkoittaa, että Lapin sisäinen lentoliikenne alkaisi uudelleen lähes 30 vuoden tauon jälkeen. Edellisen kerran Lapissa on lennetty paikallisia reittilentoja Oulusta Rovaniemen ja Sodankylän kautta Ivaloon 1990-luvun puolivälissä.
– Yhdistetään ensin Rovaniemi Enontekiön kautta Tromssaan pienillä 9–30-paikkaisilla koneilla, sanoo Enontekiön lentoaseman toimitusjohtaja Marko Halla.
Hallan mukaan keskustelut lentoyhteyden avaamisesta on aloitettu norjalaisen Widerøen kanssa, joka aikoo aloittaa lennot 9-paikkaisella täyssähköisellä matkustajakoneella vuonna 2026. Alkuvaiheessa Enontekiön lennot tapahtuisivatkin perinteisillä koneilla.
Hallan mukaan lentoliikenteen käynnistämiseen tähtäävässä selvitystyössä ovat mukana Suomen lisäksi myös Norja ja Ruotsi, joiden toivotaan myös osallistuvan kustannuksiin. Ruotsissa lentoja olisi aluksi Kiirunaan.
