Uudenvuoden raketit eivät paljon hetkauttaneet Ukrainan Harkovasta saapunutta löytökoira Melliä.
– Ehkä hän ajattelee, että pöh, on sitä pahempaakin nähty, naurahtaa koiran uusi omistaja Elina Eskelinen.
Eskelinen asuu neljän ulkomailta löydetyn koiransa kanssa Kouvolan Ummeljoella. Melli oli hänen ensimmäinen Ukrainasta saapunut koiransa, ja siitä lähti tahto auttaa.
Nyt Ukrainasta on saapumassa Suomeen lisää löytökoiria, ja toiminnan ympärille Eskelinen perusti yhdistyksen Animal Rescue Warriors.
Koirat kulkevat Ukrainasta Suomeen Liettuassa olevien vapaaehtoisten auttamana.
Löytökoira ja lemmikki eri tilanteessa
Kulkukoiran tuonti Ukrainasta ei ole ongelmatonta. Ukrainassa niihin on voinut tarttua erilaisia tauteja kuin Suomessa, esimerkiksi ihmisellekin vaaralliset rabies ja ekinokokki. Koiran tulee siksi täyttää rokotus- ja karanteenivaatimukset jo ennen kuin se voi saapua Suomeen.
Sotaa paenneiden ihmisten lemmikit ovat sen sijaan saaneet tulla Suomeen poikkeusluvalla. Heidän mukanaan onkin maahan saapunut reilut 2 000 lemmikkiä, joista noin puolet on koiria. Myös nämä lemmikit tulee hoitaa kuntoon eläinlääkärillä sekä pitää kotieristyksessä kolme kuukautta.
– Perheen lemmikki ja kulkukoira ovat erilaisia taustoiltaan, ja niitä koskevat eri säännöt. Kulkukoira on todennäköisemmin kohdannut luonnon eläimiä, jolloin tautiriski on suurempi, kertoo jaostopäällikkö Kitty Schulman Ruokavirastosta.
Vasta-ainetesti kallis ja vaikea saada
Sotaa käyvässä maassa kadulta poimitun kulkukoiran rabiesvasta-ainetestit ja matka-asiakirjojen saaminen on kallista ja aikaa vievää. Testien hinta on Elina Eskelisen mukaan kallis jopa suomalaisen kukkarolle.
– Melli on hoidettu kuntoon tarhalla ennen Suomeen tuloa, kertoo Eskelinen.
Eskelisen mukaan tarvetta koirien auttamiseen Ukrainassa olisi. Hän kertoo, että kaduilla oli koiria jo ennen sotaa. Nyt niitä on vielä enemmän, kun omistajat ovat paenneet, eikä koiria ole voitu ottaa mukaan.
Lemmikkien tausta vaikea varmistaa
Koira, joka ei saavu pakolaisen kanssa yhtä matkaa, kirjataan EU:n järjestelmään kaupalliseksi tuonniksi. Tällaisia tuontikoiria ei ole kirjattu kuljetetuiksi Ukrainasta Suomeen sodan alkamisen jälkeen. Vaikka virallisissa rekistereissä entisiä kulkukoiria ei näy, on mahdollista, että niitä on saapunut ihmisten mukana.
– Emme voi jäljittää koiran alkuperää Ukrainaan, joten emme voi tietää, onko sotaa pakenevan ihmisen mukana tullut eläin todellisuudessa lemmikki vai löytöeläin, sanoo Kitty Schulman Ruokavirastosta.
Ukrainasta pakeneva matkustaja saa tuoda mukanaan viisi omaa lemmikkiä ensimmäisellä pakomatkalla. On myös mahdotonta valvoa sitä, myykö henkilö eläimen Suomessa.
Melli matkusti Liettuan kautta
Elina Eskelisen koira Melli matkusti Suomeen liettualaisten vapaaehtoisten avulla. Ruokaviraston Kitty Schulman näkee ongelmia myös toisten EU-maiden halki kulkevissa eläimissä.
– Jos lemmikki matkustaa jonkin muun maan kautta, emme voi tietää, että alkuperämaa on Ukraina. Tässä voi olla tautiriski, jos koira ei täytä Ukrainasta tuotavien koirien maahantulovaatimuksia, Schulman kertoo.
Elina Eskelinen kertoo, että hänen koiriensa karanteenit, rokotukset ja asiakirjat ovat kunnossa. Siksi tuonti onkin pitkä prosessi. Eskelinen toivoo, ettei koiria tuotaisi salaa Suomeen.
– Salakuljetus vaikeuttaa niiden tahojen työtä, jotka tahtovat hoitaa asiat kunnolla. Koiria on yhä vaikeampi saada turvaan, kun prosessi vaikeutuu entisestään. Niinpä lain vastainen toiminta vain vaikeuttaa löytökoirien tilannetta, hän sanoo.
Tekstiä korjattu 18.4. kello 13:26. Jutussa kerrottiin aikaisemmin virheellisesti rokotteitten olevan kalliita Ukrainassa, mutta kallita Eskelisen mukaan ovat rabies vasta-ainestestit.