Ruutipuiston koulu on puitteiltaan ihan tavallinen kunnan koulu Seinäjoella. Sen sijainti on kuitenkin poikkeava.
Koulu sijaitsee keskussairaalan uudessa M-talossa, johon on keskitetty hyvinvointialueen psykiatriset palvelut.
Oppilaita on neljässä eri luokassa tällä hetkellä 24.
Oppilaat ovat peruskouluikäisiä ja osa heistä on osastohoidossa, osa avo-oppilaita. Opetusta voidaan järjestää vaikka aamu- tai iltapäivisin sen mukaan, mikä lapsen tai nuoren omalle tahdille ja tarpeelle sopii.
Sairaalakoulu eroaa tavallisista kouluista myös siinä, että koulussa käydään mahdollisesti vain lyhyen aikaa.
Vuosikin on pitkä aika opiskella Ruutipuiston koulussa, kertoo koulunjohtaja Tuukka Raitis.
– Esimerkiksi lasten osastojakson pituus on keskimäärin neljästä kuuteen viikkoa. Jaksot voivat olla hyvin lyhyitäkin, vain muutamia päiviä, Raitis kertoo.
Sairaalakouluun pääsee Seinäjoella erikoissairaanhoidon asiakkuuden kautta.
Somaattisten sairauksien takia sairaalakoulussa ei tänä päivänä opiskella käytännössä juuri ollenkaan.
Raitiksen mukaan tilanne on sama kautta maan.
– Voisi sanoa, että sata prosenttia meidän koulun oppilaista on ollut viime vuosina psykiatrisen puolen asiakkaita. Somatiikan puolella opetustarpeet ovat vähentyneet paljon – osastojaksot ovat hyvin lyhyitä, jolloin kouluasioita ei välttämättä tarvitsekaan murehtia, Raitis kertoo.
Niin kutsutut sairaalakoulut sijaitsevat usein sairaaloiden yhteydessä ja oppilaita otetaan sisään koko hyvinvointialueelta.
Tavallisissakin kouluissa paljon huonosti voivia lapsia ja nuoria
Lasten ja nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat näkyvät opetuksessa, jota järjestetään erikoissairaanhoidon tueksi.
Yhä useampi lapsi tai nuori voi huonosti ja ongelmat ovat sairaalakouluissa työskentelevien mukaan usein aiempaa monimutkaisempia.
– Oppilaat ovat kouluumme tullessaan entistä huonommassa kunnossa eivätkä kykene käymään normaalia koulupäivää, mikä on onnistunut useimmilla aiemmin, kuvailee Mariankadun koulun rehtori Karita Mäkelä Kokkolasta.
Mäkelän mukaan Kokkolassa sairaalakoulussa olisi tarvetta yhdelle lisäryhmälle, mikäli tilat mahdollistaisivat sen.
Mäkelä uskoo, että tavallisissa kouluissa on paljon huonosti koulua käyviä ja huonosti voivia oppilaita, joita voisi auttaa se, että opinnot voitaisiin suunnitella joustavammin.
Opinto-ohjelmien muutoksia on helpompaa toteuttaa sairaalakoulussa toisin kuin normaaleissa kouluissa.
– Oppilailla on paljon masennusta, itsetuhoisuutta, ahdistusta ja osa oppilaista on syrjäytyneitä ja kiusattuja. Alakoulun puolella on myös paljon aggressiivisesti reagoivia oppilaita, Mäkelä sanoo.
Myös Seinäjoen Ruutipuiston koulunjohtaja Tuukka Raitis muistuttaa, että lisääntyvät ongelmat näkyvät sairaalakoulujen lisäksi tavallisissakin kouluissa.
– Kaikkein haastavimmin oireilevat oppilaat, jotka tulevat erikoissairaanhoidon piiriin psykiatriselle puolelle asiakkaiksi, tulevat kouluista meille. Tarve palveluihimme on lisääntynyt ja meille tullaan jonotuksen ja pitkien prosessien kautta. Haasteet ovat kaikkiaan syventyneet ja monimutkaistuneet, Raitis arvioi.
Seinäjoella jonoja sairaalaopetukseen on saatu lyhennettyä vuosi sitten koulun muuton yhteydessä saadun neljännen luokkaryhmän ansiosta.
Lisää resursseja
Vaasassa ei ole varsinaista sairaalakoulua vaan kaksi sairaalaluokkaa Huutoniemen lasten- ja nuorten psykiatrisen osaston yhteydessä.
Opetusta järjestetään Hietalahden koulun alaisuudessa suomenkielisellä puolella ja ruotsinkielisellä puolella sairaalaopetuksesta vastaa Haga-skola.
Paikat luokissa ovat täynnä, ja tällä hetkellä lasten osastolla oppilaita on kuusi ja nuoriso-osastolla seitsemän.
Vaasassa kaikki osastojen lapset ja nuoret mahtuvat opetukseen, mutta resursseja tarvittaisiin muuten lisää, arvioi sairaalaopetuksen erityisluokanopettaja Erja Honkamaa.
– Perusterveydenhuollon puolella, sosiaalipuolella ja perusopetuksessa tarvittaisiin lisää resurssia vastata laajemmalti lasten ja nuorten haasteisiin. Kaikki eivät välttämättä tarvitsisi osastopaikkaa, jos tukea olisi nopeammin saatavilla, Honkamaa toteaa.
Haasteita voi riittää myös sairaalajaksojen jälkeen. Omaan kouluun palaaminen ei onnistu aina helposti.
– Nuoret tarvitsevat paljon tukea sosiaalisen ahdistuneisuuden vuoksi. Lasten puolella on samankaltainen haaste: miten taata riittävä tuki omassa koulussa, Honkamaa sanoo.