– Valtaosalla rescue-koirista on jokin trauma, sanoo koiranomistaja Elina Eskelinen Kouvolasta.
Eskelisellä on sekä Ukrainan Harkovasta että Liettuasta Suomeen tuodut löytö- eli rescue-koirat. Ukrainasta saapunut Melli on kokenut sodan, mutta ei silti pauketta pelkää.
Sen sijaan sille on rankkaa, jos ihminen korottaa ääntänsä tai tarttuu esineeseen, jonka koira kokee vaaralliseksi. Tämä saattaa johtua Mellin taustasta.
Eskelinen kertoo koiran joutuneen nuorisojoukon pahoinpitelemäksi, kun se eli Harkovan kaduilla. Tämän jälkeen koiran pelastivat ukrainalaisen vapaaehtoiset.
– Mellin tassu ja kylkiluut olivat murtuneet. Koira hoidettiin kuntoon jo Ukrainassa. Olen saanut koiran röntgenkuvatkin vapaaehtoisilta auttajilta, kertoo Eskelinen.
Koira reagoi ihmisen tunteeseen
Sotaa pakenevien ihmisten mukana pakomatkalle lähtee myös sodan kokeneita lemmikkejä. Koira on herkkä omistajansa tunteille, ja omistajan hätä voi tarttua.
– Koira on asunut jo vuosituhansia ihmisen kanssa, joten on ollut niiden henkiin jäämisen ehto lukea ihmistä, kertoo eläinlääkäri Kristiina Torp.
Torp ei ole hoitanut sotaa kohdanneiden koiria, mutta on nähnyt esimerkiksi perheväkivallan vaikutuksia eläimissä. Koiran stressi voi ilmetä niin fyysisinä kuin psyykkisinä oireina. Niitä ovat esimerkiksi vatsavaivat tai hermostuneisuus.
Säikähdys ei saa jäädä päälle
Osa koirista tottuu sodan paukkeeseen, osa taas pelkää. Uudenvuoden jälkeen eläinlääkäri Kristiina Torpin vastaanotolle on tullut säikähtäneitä koiria, jotka ovat pelänneet jopa mennä ulos tarpeilleen.
– Säikähtäminen on normaali reaktio, mutta oleellista on, ettei paniikki jää päälle. Jos koira ei palaudu vaan jää panikoimaan, tilanne voi jopa pahentua. Koira voi alkaa pelätä muitakin tilanteeseen liittyneitä asioita. Uutenavuotena vaikka pimeyttä tai välkettä, johon pelottavat äänet liittyivät, kertoo Torp.
Jos taas ärsyke ei ole ollut liiallinen ja koira palautuu hyvin, se voi siedättyä ääneen, eikä tulkitse sitä enää vaaralliseksi. Omistajan onkin syytä suojella pelkotrauman saanutta koiraa ääniltä, joita se ei voi kestää.
– Myös lääkityksellä voidaan auttaa koiraa, jotta se esimerkiksi uskaltaa mennä ulos, ja pahimmasta päästään yli, sanoo Torp.
Hän suosittelee ammattikouluttajan puoleen kääntymistä matalalla kynnyksellä, jotta tilanne ei pahene.
– Siedättyminen ääniin on mahdollista. On metsästyskoiria ja armeijan sekä poliisin käytössä on koiria, muistuttaa Torp.
Löytykoiraan liittyy riski
Traumatisoitunut kulkukoirataustainen eläin ei välttämättä ole hyvä ensimmäiseksi lemmikiksi. Mikäli koiran taustoista ei ole mitään tietoa, koiraan kannattaa suhtautua enemmänkin villieläimenä.
– Löytökoira kannattaa ottaa ilman ennakko-odotuksia. Siitä ei välttämättä tule lasten leikkikaveria tai kaveria sohvalle tv:n katseluun. Tarhassa elänyt koira ei välttämättä ole sosiaalistunut samalla tavalla kuin ihmisten kanssa eläneet koirat, hän sanoo.
Ajan myötä selviää, miten koira kesyyntyy ja mihin se on valmis. Voi olla, että kaikki menee hyvin eikä huolta ole, mutta kaikkeen kannattaa varautua, jotta pettymyksiä ei tule.