Jos oikeusministeriön ehdotus vesilain muutoksesta menee läpi, vesivoimalaitoksien pitää tehdä kunnostuksia, kalanistutuksia tai kalateitä sekä maksaa kalatalousmaksuja.
– Kalatalousvelvoitteeseen voidaan tarvittaessa sisällyttää toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailu sillä vesialueella, johon hankkeen vahingollinen vaikutus ulottuu. Velvoitteen tai maksun sisällöstä päätettäisiin aina tapauskohtaisesti, kertoo lainsäädäntöneuvos Jari Salila oikeusministeriöstä.
Tarkkaa listaa siitä, mitä voimaloita uudistus koskee, ei vielä ole
Kiristykset koskisivat sellaisia laitoksia, joilla kalatalousvelvoitteita ei vielä ole.
Lapissa tällaisia “nollavelvoitelaitoksia” on tämän hetken arvion mukaan alle viisi kappaletta. Lapin ely-keskuksessa ei vielä ole listattu kohteita tarkasti ja velvoitetilannetta tarkennetaan lakiuudistuksen edetessä, kertoo Lapin ely-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Maare Marttila.
Yhteensä Suomessa nollavelvoitelaitoksia on tiettävästi enintään 140. Nollavelvoitelaitokset painottuvat Lappia etelämmäs ja joukossa on myös käytöstä poistuneita voimalaitoksia.
Marttilan mukaan säännöksen voimaantulo ei kuitenkaan suoraan johtaisi uusiin velvoitteisiin, vaan uuden lupamääräyksen asettamista koskeva asia käsiteltäisiin vesilain mukaisena hakemusasiana.
– Lakiin ei myöskään ole esitetty säännöksiä aikataulusta tai laitosten keskinäisestä järjestyksestä, jonka mukaisesti nollavelvoitelaitosten lupamääräykset tulisi tarkistaa, Marttila kertoo.
Vesivoimalaitoksia omistavat Lapissa Kemijoki oy, Pohjolan voima ja useat kuntaomisteiset sähköyhtiöt.
Kemijoki oy:stä kerrotaan, ettei sillä ole yhtään nollavelvoitelaitosta, eli sitä mahdolliset tiukennukset vesilaissa eivät tämän ehdotuksen myötä koskisi.
Kemijoki oy:ssä kuitenkin seurataan tilannetta tiiviisti ja yhtiö aikoo antaa palautetta vesilain muutosehdotukseen. Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen on sitä mieltä, että vesivoimaan perustuvaa säätösähkön tuotantoa tulisi lisätä, ei vähentää.
– Suomen vihreä siirtymä ja teolliset investoinnit vaativat toteutuakseen lisää säätösähköä. Muussa tapauksessa investoinnit menevät muihin maihin, jotka pystyvät tarjoamaan meitä luotettavamman ja omaisuuden suojan kannalta turvallisemman toimintaympäristön, Timonen sanoo.
Mielipiteen voi kertoa netissä kuka tahansa
Oikeusministeriö pyytää lausuntoja ja palautetta vesilain muutosehdotukseen. Työryhmä kerää mielipiteitä vesilain tarkistamisesta verkossa osoitteessa lausuntopalvelu.fi toukokuun loppuun asti ja siihen saa vastata kuka tahansa.
Lisäksi lausuntopyyntöjä on lähetetty 76 eri taholle, muun muassa ministeriöille, viranomaisille, energiantuottajien, maanomistajien ja kalastajien etujärjestöille, luonnonsuojeluyhdistyksille, maakunta- ja kuntaliitoille.
Yksi lausuntopyynnön saajista Lohijokitiimi ry:n toiminnanohjaaja Jukka Viitala suhtautuu vesilain uudistukseen ja mahdollisiin voimalaitosten uusiin velvoitteisiin myönteisesti.
– Vesilain uudistaminen on ollut pitkään tapetilla ja on hyvä asia, että näillä eväillä mennään ja selkeytetään tätäkin kenttää, Jukka Viitala toteaa.
Uudet velvoitteet eivät kuitenkaan hänen mielestään riitä. Nollavelvoitelaitoksille määrättäisiin uudistuksen myötä samoja velvoitteita, kuin mitä muilla laitoksilla jo on. Velvoitteita voivat olla kalanistutukset, kalatien rakentaminen tai kalatalousmaksu.
Kalanistutuksia pitäisi Viitalan mielestä painottaa latvavesiin eli Kemijokeen ja Ounasjokeen, ei vain Kemijokisuulle. Muutoin lohet eivät halua nousta pohjoisemmas, koska ne luontaisesti jäävät synnyinsijoilleen.
– Keskeistä on, että Kemijoen istutusalueille kohdistuva kalastusta ja istutusta pitäisi vähentää. Se ei ole tämän päivän kalastusta, varsinkaan kun ollaan palauttamassa vaelluskalaa Kemijokeen, Viitala toteaa.
Lausuntokierroksen jälkeen palaute käydään läpi ja arvioidaan, millaisiin tarkistuksiin palaute antaa aihetta. Hankkeen jatkosta päättää uusi hallitus.
Vesilain tarkistushankkeen pisti alulle jo väistynyt Sanna Marinin hallitus.
Voit keskustella aiheesta 13.4.2023 klo 23 asti.
13.4.2023 klo 11:39 vaihdettu haastateltava Jukka Viitalan pyynnöstä sana ”purkaa” sanaksi ”vähentää”, kommentti oli alun perin: ” --istutusalueille kohdistuva kalastus pitäisi purkaa --”
13.4.2023 klo 17:12 tarkennettu Jukka Viitalan pyynnöstä kommentteja koskemaan ”Kemijoen kalastusta ja istutuksia”, aiemmin oli ”Keskeistä on, että istutusalueille kohdistuva kalastus pitäisi vähentää.--”