Tietovuodot ovat erityisen vaarallisia tilanteessa, jossa käydään sotaa, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Ylen aamussa torstaina vierailleen Haaviston mukaan äskettäin paljastunut tietovuoto lisää epävarmuutta sekä idässä että lännessä.
– Se kertoo Venäjälle, että heillä on siellä joku ketku, joka vuotaa materiaaleja. Yhdysvalloissa varmasti reagoidaan vahvasti, että sieltä vuotaa tietoja.
Pääsiäisenä tuli ilmi tapaus, jossa sosiaaliseen mediaan vuoti Yhdysvaltain puolustusministeriön salaisia asiakirjoja. Ne sisälsivät muun muassa tiedustelutietoja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Haavisto arvioi, että vuoto vähentää läntisten liittolaisten luottamusta toisiinsa.
Vuoto sisälsi tietoja myös Suomen antamasta avusta Ukrainalle. Haaviston mukaan Suomi on tähän mennessä päättänyt 14 aseellisesta apupaketista: niistä on tiedotettu yleisluontoisesti, mutta vuoto paljasti joitakin uusia yksityiskohtia.
– Ei se ole mitään dramaattista, mutta tietysti meille on ollut tärkeää suojata esimerkiksi materiaalien kuljetusta. Tämän tyyppiset asiat on katsottu, että olisi parempi pitää julkisuudesta poissa.
Lisäksi tietovuodosta ilmeni, miten Yhdysvallat on vakoillut liittolaisiaan. Haaviston mukaan historian valossa ei tosin ole mitenkään yllättävää, että liittolaisiakin seurataan.
Nato-jäsenyys ei muuta Ahvenanmaan asemaa
Suomen liittyminen Natoon ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat herättäneet keskustelua Ahvenanmaan asemasta. Ahvenanmaalaiset ovat protestoineet näkyvästi Venäjän toimia ja roolia maakunnassa.
Ahvenanmaa on demilitarisoitu, eli sotilaallinen läsnäolo ei ole siellä sallittua. Lisäksi Ahvenanmaa on neutralisoitu, mikä tarkoittaa, että maakunta on pidettävä mahdollisissa konflikteissa sodan uhan ulkopuolella.
Haaviston mukaan Natossa tiedetään hyvin Suomea sitovat velvoitteet. Erityisiä toimia ei ole odotettavissa, eikä demilitarisoinnin muuttamiselle ole tarvetta Nato-jäsenyyden takia, hän sanoo.
Toisaalta Haavisto muistuttaa, että Suomi on vastuussa Ahvenanmaan puolustuksesta.
– Nykyisessä, jännitteisessä Itämeren tilanteessa on hyvä katsoa, että suunnitelmat ovat ajan tasalla. Tässä myös yhteistyö Ruotsin kanssa on tärkeää.
Ruotsissa jännitetään parhaillaan, milloin maa pääsee Naton jäseneksi. Toistaiseksi esteinä ovat Turkin ja Unkarin ratifioinnit.
Haaviston mukaan Ruotsin mahdollisimman nopea jäsenyys on tärkeää koko Natolle.
– Mitä enemmän Ruotsin jäsenyys myöhästyy, sitä hankalampaa on tehdä esimerkiksi Pohjolaa ajatellen yhteistä puolustussuunnittelua.
Haavisto uskoo, että Ruotsin esteet on raivattu Turkin presidentin- ja parlamenttivaalien jälkeen toukokuun puolivälissä.