Päijät-Hämeen käräjäoikeus on asettanut Kymiring oy:n konkurssiin. Konkurssia iittiläinen ratayhtiö haki itse, koska on ilmoituksensa mukaan maksukyvytön.
Suurimmat velkojat ovat Ahlströn kiinteistöt oy, opetus- ja kulttuuriministeriö, Nordea Bank, Finnvera, Lahti Events ja Mobility Properties. Konkurssihakemuksen mukaan omaisuuden realisaatioarvo on 6,2 miljoonaa euroa. Velkoja on kaikkiaan noin 22 miljoonaa.
Pesänhoitajaksi on määrätty asianajaja Tuomas Penttilä.
Lahden kaupungin tapahtumayhtiölle Lahti Eventsille jäi 4,6 miljoonan euron saatavat Kymi Ringiltä. Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja, SDP:n Sirkku Hildén pitää Kymi Ringistä Lahden kaupungille koituneita tappioita suurina.
– Tilanne on todella, todella ikävä, Hildén toteaa.
Hildén korostaa, ettei Kymi Ringin kohtalo ollut etukäteen ennustettavissa.
– Mahdollisuudet suuriin voittoihin olivat olemassa, mikäli kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan. Valtuusto, joka on hyväksynyt ja käsitellyt liiketoiminnan Kymi Ringillä on ihan yhteisvastuullinen. Sitten valtuutettujen päitä vadille, jos näin halutaan.
Rahoituslaitokset etusijalla
Lahti Eventsin tilanne tulee kaupungin päättäjien pöydälle siinä vaiheessa, kun kaupungin tapahtumatoiminnan tulevaisuutta käsitellään.
Tapahtumayhtiön selvitysmenettely on vielä kesken. Lahti Eventsin selvitysmiehen, asianajaja Tomi Merenheimon mukaan alas ajettavan tapahtumayhtiön on vielä mahdollista saada rahaa Kymi Ringin konkurssipesästä.
Summa riippuu ennen kaikkea siitä, millä hinnalla Kymi Ringin omaisuus saadaan mahdollisesti myytyä. Etusijalla tulevat kuitenkin olemaan vakuusvelkojat eli Kymi Ringin tapauksessa suurimmat velkojat Nordea ja Finnvera.
Vakuudettomiin velkojiin kuuluvan Eventsin osuutta saatavista laskettiin Kymi Ringin saneerausmenettelyssä, mutta Merenheimo ei arvioi, mikä summa tulee olemaan konkurssimenettelyn jälkeen.
Ministeriö yrittänee periä valtionavustuksia takaisin
Verorahoja on käytetty Kymi Ringiin myös valtionavustuksen muodossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi muutama vuosi sitten moottoriratahankkeeseen yhteensä 6,5 miljoonaa euroa valtionavustuksia.
Valtionavustuksia on lain mukaan mahdollista periä takaisin konkurssitilanteessa. Ylijohtaja Esko Ranto opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo, ettei hän voi ottaa vielä prosessin aikana kantaa mahdollisen lopullisen takaisinperinnän suuruuteen.
Käytännössä valtionavustuksia on yleensä aina peritty takaisin, jos saaja on ajautunut konkurssiin, joskin eri asia on, mitä perinnällä on mahdollista saada takaisin.