– Muissa kouluissa voi olla hirveän isot luokat ja vähän opettajia, sanoo lappeenrantalainen kuudesluokkalainen Aksel Lindqvist.
– Täällä on aika rauhallista ja pystyy hyvin työskentelemään, säestää luokkatoveri Nestori Litmanen.
Pojat opiskelevat Lappeen inklusiivisessa koulussa, jossa on 370 lasta eskarilaisista kuutosiin. Lapsista satakunta tarvitsee oppimiseensa tukea. Se voi tarkoittaa esimerkiksi erityisopettajan apua tai tukiopetusta.
Etelä-Karjalassa, jossa Lappeen koulu sijaitsee, tukea tarvitsevien lasten osuus on MOT:n keräämien tietojen mukaan maan toiseksi suurin. Tilastokeskuksen alueellinen data paljastaa, että Etelä-Karjalan peruskoululaisista tukea saa 27 prosenttia.
Kaakonkulma erottuu
MOT selvitti missä päin Suomea oppimisen tukea annetaan eniten. Tulos oli yllätys.
Kaikkein eniten tukea saavat Kymenlaakson lapset. Siellä peruskoululaisista miltei kolmannes saa joko tehostettua tai erityistä tukea.
Yksiselitteistä syytä lasten tuen suureen määrään ei tiedetä.
– Niitä voi vain arvailla, sanoo Helsingin yliopiston erityispedagogiikan professori Markku Jahnukainen.
Sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa teollisuuden rakennemuutos on ollut raju. Se on sysännyt tehdasduunareita työttömyyteen ja alkoholikuolleisuus on maan korkeinta. Jahnukaisen mukaan tuen päätösten yhteys sosiaaliseen huono-osaisuuteen on looginen.
Tukea tarvitsevien lasten suurta määrää voivat selittää professorin mukaan myös historialliset syyt. Joissakin kunnissa voi olla vanhastaan paljon erityisopettajien virkoja. Ja kun tukea on tarjolla, sitä myös myönnetään.
– Tavat, joilla erityisopetusta kunnissa järjestellään, ovat usein pysyviä, sanoo Jahnukainen.
Se kuitenkin tiedetään, ettei Kaakkois-Suomessa ole erityisen paljon suomea toisena kielenä opiskelevia lapsia. Oppimisen tuki ei siis näytä olevan kytköksissä ainakaan S2-lapsiin, kuten julkisuudessa on väitetty.
Tukea saa joka neljäs
Yhteensä koulunkäynnin tukea tarvitsee lähes 130 000 suomalaista lasta. Se on ennätysmäärä.
Kevyempää tehostettua tukea saa yli 75 000 koululaista ja vahvempaa, erityistä tukea 53 000 oppilasta.
Kolmessakymmenessä vuodessa tuen saajien määrä on kahdeksankertaistunut.
Eniten on kasvanut tehostettu tuki.
Silti Suomessa ei ole vuoden 2011 jälkeen tilastoitu, miksi lapsi saa erityisopetusta.
MOT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tuen tarve voi liittyä oppimisvaikeuksiin, neuropsykiatrisiin pulmiin tai masennukseen ja ahdistukseen.
Toisin kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, lääketieteellinen diagnoosi ei kuitenkaan tuo lapselle automaattisesti tukipäätöstä. Suomessa tuen antamisesta päättää koulu pedagogisin perustein.
Julkisuudessa lasten levottomuutta selitetään usein älylaitteilla: tykkäyksillä ja tökkäyksillä. Jahnukaisen mielestä some ja pelimaailma vaikuttavat myös oppimiseen.
– On ihan selvää, että erilaiset kilpailevat aktiviteetit ovat johtaneet siihen, että kouluoppiminen ei ole enää lapsille se ykkösasia, sanoo Jahnukainen.
Silti taustalla voi olla muutakin.
Lisää opettajia ja koulunkäynninohjaajia
Opetusministeriö jakoi kuluneelle vuodelle 67 miljoonaa niin sanottua tasa-arvorahaa. Sen tarkoituksena on kaventaa oppimiseroja, jotka johtuvat muun muassa vanhempien koulutuksesta, työttömyydestä ja vieraskielisyydestä.
Lappeenranta sai potista 1,2 miljoonaa eli saman verran kuin väestömäärältään huomattavasti isompi Lahti.
Lappeenrannassa opetusministeriön tasa-arvorahoilla ostettiin 24 kokoaikaista opettajaa ja koulunkäynninohjaajaa. Myös Lappeen koulu sai osansa.
– Ostamme niillä rahoilla tekeviä käsiä, koska lapsi tarvitsee oppimiseensa aikuisia, kertoo Lappeen rehtori Marika Mallat.
Juuri siksi Lappeen koulussa on hämmästyttävän paljon opettajia. Akselin ja Nestorin luokalla on 19 oppilasta, joita ohjaa yleensä työpari, luokanopettaja ja koulunkäynninohjaaja. Kolmena päivänä viikossa mukana on toinenkin luokanopettaja.
Monissa muissa kouluissa tilanne on toisenlainen.
Tukea vain paperilla?
Vielä ennen vuotta 2011 kunnat saivat erityisen tuen lapsista korotettua valtionosuutta. Enää sitä ei makseta. Nykyisin nopeimmin kasvaa tehostettua tukea saavien lasten määrä.
Siitä on saattanut Jahnukaisen mukaan tulla tukimuoto, jota annetaan joissakin kunnissa vain paremman puutteessa. Tukea saavien lasten lukumäärä ei siis välttämättä kerro siitä millaista tukea lapset todellisuudessa saavat. Lisäksi tehostetun ja erityisen tuen rajapinta on epäselvä.
– On olemassa lapsia, jotka selvästi tarvitsevat jotakin tukea. Siksi heille on ehkä päätetty antaa tehostettua tukea. Se voi kuitenkin olla tukea vain paperilla, sanoo Jahnukainen.
Yksi syy tilanteeseen on se, ettei laissa tai opetussuunnitelman perusteissa ole tarkasti määritelty, kuka tukeen on oikeutettu ja millä perusteella. Siksi kunnilla ja kouluilla on laaja päätäntävalta siihen, millaista tukea lapsille annetaan.
Lappeen koulussa kaikki lapset opiskelevat yhdessä. Siellä ei myöskään ole pulaa erityisopettajista, kuten monessa muussa opinahjossa.
– Meillä inkluusio ei ole teatteria vaan se tarkoittaa, että tuki tuodaan jokaisen lapsen luo, sanoo rehtori Marika Mallat.
MOT: Koululaiset vailla tukea kertoo, millaisia ongelmia inkluusio aiheuttaa kouluissa. Katso Areenassa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 18.4. kello 23:een saakka.
MOT:n ohjelmaa varten on haastateltu kymmentä opettajaa eri puolilta Suomea sekä perheitä, joiden nimiä ei aiheen arkaluontoisuuden vuoksi julkaista. Lisätietoja ovat antaneet myös tutkijatohtorit Meri Lintuvuori ja Irene Rämä Helsingin yliopistosta, arviointineuvos Päivi Kamppi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista, Opetushallituksen opetusneuvos Riia Palmqvist, opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Erja Vitikka, Helsingin kaupungin oppimisen tuen päällikkö Maria Tauriainen, erityisasiantuntija Olli Riikonen Kuntaliiton Elinvoima ja talous -yksiköstä, erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliiton Hyvinvointi ja sivistys- yksiköstä sekä valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Jussi Lammassaari.