Olkiluodon kolmannen ydinvoimalayksikön säännöllinen sähköntuotanto on alkanut.
Eurajoella asuvat lukiolaiset Ellen Pentti ja Oona Pruukka syntyivät samana vuonna, kun Olkiluoto kolmosen rakentaminen alkoi.
Kun kesällä 18 vuotta täyttävälle kaksikolle mainitsee heidän olevan lähes samanikäisiä kuin Olkiluoto 3, on vastauksena naurua.
– En itse asiassa edes tiennyt tästä ennen tätä haastattelua. Onhan se hauska fakta, Oona Pruukka sanoo.
Muistot jaksottuvat rakennusvaiheisiin
Olkiluodossa lähes 18 vuotta kestänyt rakennusurakka ja sen vaiheet ilmenevät hyvin Oona Pruukan ja Ellen Pentin kautta, sillä kolmosreaktorin hanke ei ole juuri heitä vanhempi.
”Ikuisuusprojektin” aikana he ovat syntyneet, oppineet kävelemään, käyneet koulua ja harrastaneet.
Vuonna 2009, jolloin Olkiluoto 3:n piti alun perin valmistua, 4-vuotias Ellen Pentti oli päivähoidossa. Varhaisimmat lapsuusmuistot noilta ajoilta liittyvät sukulaisten kanssa tehtyy matkaan Rukalle.
– En muista reissusta hirveästi, mutta sen muistan, että niihin aikoihin opin sanomaan L-kirjaimen. R-kirjaimen olin silloin jo oppinu, Ellen sanoo.
Yksi monista hankkeen viivästymisilmoituksista saatiin vuonna 2012, jolloin ydinvoimalan kerrottiin olevan valmis aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua, vuonna 2015.
Ellen Pentti ja Oona Pruukka olivat silloin seitsemänvuotiaita.
– Olin silloin aloittanut peruskoulun ja opettelin lukemaan. Koulun jälkeen vietin aikaa mummuni luona, Pruukka muistelee.
Vuonna 2016 valmistumisarvio oli kahden vuoden päässä. Olkiluodon kolmosreaktorin rakentaminen oli edennyt käyttöautomaation testaamiseen. 11-vuotiaan Ellen Pentin ala-aste oli lopuillaan ja hän harrasti tanssia.
Kun 13-vuotias Oona Pruukka vaihtoi vuonna 2018 kyläkoulusta yläasteelle ja tottui uusiin ympyröihin ja ystäviin, saapui kolmosreaktorin polttoaine Eurajoelle.
Huhtikuun puolivälissä 2023 Olkiluoto 3:n kaupallinen sähköntuotanto alkoi 14 vuotta myöhässä.
Samaan aikaan Oonan Pruukan ja Ellen Pentin ajasta suuri osa vierähtää lukio-opinnoissa.
Kesällä he täyttävät 18 vuotta.
Aihetta ylpeyteen riittää
Olkiluoto ja sen kolmosreaktori ovat olleet puheenaihe ja huumorin lähde yli vuosikymmenen ajan.
10 000 asukkaan Eurajoelle Olkiluodon ydinvoimalaitokset ovat huomattava tulonlähde, esimerkiksi kiinteistöverojen ja ulkomaisen työvoiman maksamien verojen myötä.
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikutus on heijastunut myös paikallisten nuorten elämään.
– Ennen kuin toinen aste tuli pakolliseksi, tarjosi Eurajoen kunta lukiolaisille ilmaiset oppikirjat. Se toi Porista ja Raumalta lukioon oppilaita, Ellen Pentti toteaa.
Oona Pruukka kiittelee Olkiluodon vaikutusta verotukseen.
– Onhan se hienoa, että meillä on alhainen kunnallisvero osittain Olkiluodon ansiosta.
Olkiluotoa koskevista hyvistä ja huonoista uutisista huolimatta voimala antaa valmistuttuaan aihetta ylpeyteen.
– Se, että niin suuri osa Suomen sähköstä tulee Eurajoelta, on hieno juttu, Ellen Pentti toteaa.
Olkiluodon kolmosreaktori vastaa tästä päivästä alkaen noin 14 prosentista koko maan sähköntuotannosta.