Ilmajoen kunnassa Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä 12 kyläkoulua ja osa niistä vielä alle 30 oppilaan kouluja.
Nyt kunnassa joudutaan kuitenkin tekemään päätöksiä kyläkoulujen yhdistämisestä.
Ilmajoen Koskenkorvan uuteen kouluun suunnitellaan tällä hetkellä yhdistettävän Koskenkorvan, Västilän, Ilomäen sekä Nopankylän koulut.
Kunnanvaltuusto käsittelee kyläkouluasiaa tänään maanantaina.
Kunnanhallituksessa pohjaesityksenä oli, että viideskin, eli Luoman koulu lakkautettaisiin ja se siirtyisi myös uuteen kouluun.
Esityksiä oli kaikkiaan kokouksessa neljä, ja ehdotuksena valtuustolle äänestettiin esitys, jossa Luoman koulu saisi jatkaa vielä omana yksikkönään, mutta samankokoinen Nopankylä ei.
Tätä ei Nopankylässä niin vain niellä. Nopankylän koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Pauliina Hautamäki on asiassa tiukkana.
– Tämä ei meille käy. Me olemme vastaavanlainen koulu Luoman koulun kanssa, ja me haluamme tasavertaista kohtelua tässä asiassa, Hautamäki sanoo.
Nopankylän koulun vanhempainyhdistyksen sihteeri Teea Talvitie pitää myös Nopankylän koulun lakkauttamista epätasa-arvoisena.
– Me emme näe sille mitään perustetta, miksi meidän pitäisi mennä uuteen kouluun. Oppilasraja täyttyy, koulu on hyvässä kunnossa ja sisäilma on hyvä. Ei ole mitään syytä, että meidät täytyisi siirtää sinne, Talvitie toteaa.
Pauliina Hautamäen mukaan Nopankylän koulussa on tällä hetkellä 28 oppilasta.
Ilmajoella on vuonna 2005 jo päätetty 23 oppilaan rajasta alakoulun säilyttämiseksi. Tämän päätöksen kumoamisesta on valtuustolla käsiteltävään myös esitys maanantain kokouksessa.
Hautamäki uskoo, että kunnan vuonna 2005 tekemä päätös on suojannut osaltaan pieniä kouluja lakkautuksilta.
Lisää: Koskenkorvan koulun sijainnista saatiin päätös, paikaksi esitetään S-marketin viereistä peltoa
Tiukka äänestys?
Suomen Kylät ry:n mukaan Suomessa oli vuonna 2022 enää reilu sata alle viidenkymmenen oppilaan lähikoulua. Vielä kaksi vuosikymmentä sitten niitä oli 1 300.
Kouluja on lakkautettu paljon muun muassa säästösyihin ja ikäluokkien pienenemiseen vedoten.
Koulujen yhdistämistä on perusteltu Ilmajoen Koskenkorvalla muun muassa sisäilmaongelmilla, joiden vuoksi Koskenkorvan, Västilän ja syksyllä Ilomäenkin koulu ovat väistössä.
Myös Ilmajoella on säästöpaineita, ja koulujen lakkautusten katsottaisiin säästävän esimerkiksi toiminta-, opettaja- ja ohjaaja- sekä ylläpito- ja käyttökuluissa.
Ilmajoen kunnan viime vuoden tilinpäätös on 2,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Edes 1,6 miljoonalla eurolla viime vuodesta kasvaneet verotulot eivät onnistuneet kääntämään tulosta voitolle.
Eniten tulosta painoi miinukselle kasvaneet terveysmenot, mutta ylityksiä tuli myös perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen menoihin.
Ilmajoen kunnanvaltuusto päättää Koskenkorvan uudesta koulusta maanantaina.
Kunnanhallituksen kokouksessa viime viikolla puheenjohtajana istunut ensimmäinen varapuheenjohtaja Hannu Akkanen arvioi, että Nopankylän koulun säilyttämisestä tulee kokouksessa esityksiä.
– Tässä on yritetty yhteistyötä tehdä niiden tahojen kanssa, jotka haluavat Nopankylän koulun säilyvän. On tiedossa, että äärimmäisen tiukka äänestys on tulossa, Akkanen toteaa.
Uuden koulun rakentamisesta on odotettavissa joka tapauksessa päätös muutaman vuoden väännön jälkeen.
– On ongelmallinen tilanne, että koulut on päästetty huonoon kuntoon ja niissä on sisäilmaongelmia. Jotakin pitää tehdä, koska eiväthän lapset voi jatkuvasti parakeista päin käydä koulua, Akkanen sanoo.
Säästöt perustellaan väärin?
Pauliina Hautamäki uskoo, että koulun lakkauttaminen vaikuttaisi merkittävästi vireän kylän elinvoimaisuuteen, muuttoliikkeeseen, yhteisöllisyyteen ja lasten ja perheiden hyvinvointiin.
– Kyllä sitä tuntisi itsensä hyvin petetyksi. Meidän kylään on muuttanut paljon väkeä ympäri Suomea, kuten itsekin Tampereelta kymmenisen vuotta sitten, Hautamäki sanoo.
Hautamäki lisää, että koulun puolesta on taisteltu jo 20 vuotta, mutta vielä jaksetaan.
Teea Talvitie arvelee, että koulun lakkauttaminen ei toisi välttämättä edes säästöjä. Hän viittaa tällä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin tekemään tuoreeseen tutkimukseen koulutusverkon supistumisesta.
Tutkimuksessa kerrotaan esimerkiksi, että tilastoanalyysi antaa viitteitä kouluverkkomuutosten negatiivisista elinvoimavaikutuksista, kuten lisääntyvästä lähtömuutosta, heikommasta työllisyys- ja työpaikkakehityksestä sekä koulutusmenojen odotettua heikommasta kehityksestä.
– On sekä lasten hyvinvoinnin että kunnan elinvoiman vastaista lakkauttaa kyläkouluja. On kummallista, että nämä tutkimukset ohitetaan perusteilla, jotka eivät näiden tulosten mukaan edes päde, Talvitie toteaa.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 18. huhtikuuta kello 23 asti.