Uusi malli mielenterveyshaasteiden jälkeen työ- ja kouluelämään palaaville on jopa kaksinkertaistanut kuntoutujien määrän verrattuna muihin työllistämismalleihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Sijoita ja valmenna-hanke toi IPS-työhönvalmennusmallin (engl. Individual Placement and Support) käyttöön vuosina 2020–2021 viiteen eri aluekokeiluun Suomessa.
Uudessa mallissa asiakas, jolla on hoitosuhde psykiatrian, mielenterveys- tai riippuvuuspalveluihin, saa henkilökohtaisen työhönvalmentajan.
Hänen kanssaan asiakas selvittää yksilöllisesti omista toiveistaan lähtien jatkoaskeleita takaisin työelämään tai opintoihin.
”Tuntui, että työhönvalmentaja oikeasti kuunteli”
Seinäjokelainen Tony Taipale on yksi hankkeen ensimmäisistä asiakkaista Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Tällä hetkellä Taipale toimii Seinäjoen M-talolla kokemusasiantuntijana. Hän on sairastanut yli 30 vuotta kivuliasta päänsärkysairautta, Hortonin neuralgiaa.
Tauti on kaksikymmentä vuotta ollut hänen mukaansa hallitsematon, minkä vuoksi Taipale on ollut pitkään sairaseläkkeellä.
Suomessa sairaudesta kärsii arviolta 15 000 ihmistä.
– Vaikka tauti on somaattinen, on siinä myös paljon psykologisia oireita, kuten masennusta ja ahdistusta. Itselleni on taudin vuoksi kehittynyt traumaperäinen stressihäiriö, Taipale sanoo.
Taipale on käynyt useita kuntoutusohjelmia muun muassa Kelan kautta, mutta yksikään niistä ei osoittautunut hänelle sopivaksi.
Hortonin neuralgia tunnetaan sairautena huonosti, eikä siihen ole olemassa kuntoutusmallia.
IPS-hankkeesta kuultuaan Taipale koki, että tässä on malli, josta saattaisi viimein olla hänelle apua.
– Se tuntui alusta asti sopivan itselleni fantastisesti. Ehkä aluksi se kuulosti jopa liian hyvältä ollakseen totta.
Mallista tuli Taipaleelle kuitenkin todellinen onnistuminen. Nyt hän on nyt opiskelemassa sosionomiksi.
Aikaisemmat kuntoutus- ja työllistymismallit hän koki turhan lokeroiviksi.
– Tuntui, että tässä mallissa tämä työhönvalmentaja oikeasti kuunteli ja kokemusta räätälöitiin juuri minulle sopivasti.
Asiakas määrittää itse tarpeensa
Alun perin IPS-malli kehitettiin Amerikassa skitsofreniaa sairastavien henkilöiden työhön palaamiseen, työssä pysymiseen, työllistymiseen ja sen tueksi.
Henkilökohtainen IPS-työhönvalmentaja tukee ja auttaa niin asiakasta kuin työnantajaa. Tämä auttaa vähentämään sairauksista kärsivien kokemaa stigmaa.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella asiakastyötä IPS-mallissa on tehty runsas vuosi nykyisen asiakasryhmän kanssa.
– Hanke kyllä ylitti kaikkien odotukset. Meillä lopputulos on se, että IPS- työhönvalmennus tulee jäämään Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella pysyväksi käytännöksi, Etelä-Pohjanmaan IPS-projektipäällikkö Susanna Hyövälti iloitsee.
Silloin yleensä tällaiset perinteiset työllistymiseen saatavat tuet tai TE-keskuksen palvelut ovat olleet riittämättömiä.
Susanna Hyövälti, projektipäällikkö
Malli on Hyövältin mukaan ensisijaisesti asiakaslähtöinen. Asiakas saa itse määrittää sen, mistä hän on kiinnostunut ja mihin hän haluaisi mennä töihin.
Etelä-Pohjanmaalla Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen ja THL:n ohjeiden mukaan hanke on tarkoitettu lähtökohtaisesti vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivien asiakkaiden tueksi.
Vuoden 2022 loppuun saakka palvelu oli suunnattu Etelä-Pohjanmaalla psykiatrian erikoissairaanhoidon asiakkaille.
– Mutta nyt tilanne on se, että annamme tätä palvelua koko hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuusasiakaskunnalle eli raja ei ole enää niin tarkka, Hyövälti sanoo.
Hyövältin mukaan on kuitenkin tärkeää, että asiakas tarvitsee nimenomaan IPS-mallin tarjoamaa tukea.
– Silloin yleensä tällaiset perinteiset työllistymiseen saatavat tuet tai TE-keskuksen palvelut ovat olleet riittämättömiä, Hyövälti toteaa.
Hyövälti pitää merkittävänä myös sitä, että alueen kaikilla IPS-työhönvalmentajilla on mielenterveyspuolen koulutus ja työkokemusta. Tämä helpottaa asiakkaan haasteiden ymmärtämistä.
”Toinen ihminen näki minussa jotain, mitä en itse nähnyt”
Kurikkalainen Jonna Piirto on ollut valmennuksessa mukana muutaman kuukauden ajan.
Kaksi vuotta sitten Piirto sai edellisessä työpaikassaan burnoutin. Pian sen jälkeen hän sairastui muun muassa masennukseen ja ahdistushäiriöön.
– Suunta oli aluksi todella hukassa. Olin kuvainnollisesti sellaisessa risteyksessä, jossa oli useampi tie, mutta en tiennyt, minkä valita, Piirto sanoo.
Tässä kohtaa elämäänsä Piirto törmäsi IPS-hankkeeseen.
– Pidin siitä, että toinen ihminen saattoi nähdä minussa jotain, mitä en sillä hetkellä itse nähnyt.
Nyt Piirto on työkokeilussa konditoria Kakkukeitaalla. Haaveissa tulevaisuudessa hänellä on opiskella ja löytää töitä kondiittorina.
Piirto uskoo, että ilman hankkeeseen osallistumista, olisi häneltä voinut jäädä moni asia tekemättä.
– Unelmat ja haaveet ovat selkiytyneet tämän hankkeen kautta. Ilman sitä olisin todennäköisesti jättänyt itseni sivuun ja mennyt takaisin kaupan kassalle, Piirto sanoo.
Työnantajat tyytyväisiä
Myös eteläpohjalaiset työnantajat ovat hankkeeseen tyytyväisiä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelupäällikkö Marika Puiston mukaan kaikki mallin kautta töihin otetut työntekijät ovat olleet motivoituneita ja kaikki haluavat tehdä töitä.
Edelleen terveysongelmista töihin palaavat kuitenkin kohtaavat lokerointia ja ennakkoluuloja muilta ihmisiltä.
– Kohtaan heidät tavallisina työntekijöinä ihan kuin kaikki muutkin. Taustalla ei pitäisi olla väliä, vaan sillä, että on halua tehdä töitä, Puisto toteaa.
Myös Kakkukeitaan yrittäjä Lotta Sokero on ollut työkokeilusta mielissään.
– En itse koe, että Jonna olisi ollut töissä minään kuntoutujana tai muunakaan puolikkaana, vaan hän on ollut täysin työkykyinen tänä aikana, kun hän on ollut töissä ja onnistunut työssään hyvin.
Tulokset kaksinkertaiset verokkipalveluihin verrattuna
THL:n mukaan IPS-työhönvalmennushankkeiden asiakkaista yli 40 prosenttia työllistyy valtakunnallisesti.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella määrä on ollut jopa 70 prosenttia, kun mukaan lasketaan opiskelemaan ja yrittäjyyteen lähteneet asiakkaat.
Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla IPS-hanke on tällä hetkellä organisointivaiheessa.
Pohjanmaan hyvinvointialueen IPS-hankkeen projektipäällikkö Minna Strömmerin mukaan jo mallissa mukana olemisen on itsessään todettu olevan positiivinen kokemus osallistujille.
Mallin kustannukset ovat Strömmerin mukaan samansuuntaisia muiden työllistymiseen ja työhön kuntoutumisen tukipalveluiden kanssa.
Toiminnan tuloksellisuus on kuitenkin kaksinkertainen verrokkipalveluihin verrattuna.
– Pohjanmaalla on jo työvoimapulaa, joten kyllä meille on tärkeää saada kaikki he, jotka oikeasti pystyvät tekemään töitä työhön kiinni, ja tämä on yksi keino siihen, Strömmer sanoo.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hankepäällikkö Susanna Hyövältin mukaan väkeä on hankkeessa työllistynyt monipuolisesti eri työtehtäviin.
Ihmisiä on lähtenyt esimerkiksi musiikinopettajaksi, hoitoalalle, autokorjaamoihin, puutarhapuolelle, liikennepuistoon sekä raskaankaluston työhön.
– Se lähtökohta on aina jokaisella asiakkaalla se oma ja sen mukaan lähdetään rakentamaan, jolloin ne työpaikat ovat kyllä ihan kaiken kirjavia ja niitä on joka lähtöön.