Kevitsan kaivoksen avolouhoksen vierellä maansiirtokone maisemoi sivukivikasaa. Parinkymmenen hehtaarin suuruiselle alueelle istutetaan aikanaan kasvillisuutta, esimerkiksi mäntyvaltaista sekametsää. Toisaalla alueella louhitaan uutta malmia, joka viedään rikastettavaksi Harjavaltaan ja Rönnskäriin sulatoille.
EU haluaa luoda oman toimitusketjun harvinaisten maametallien saamiseksi Euroopassa, ja murentaa Kiinan nykyisen monopoliaseman. Se merkitsee Sodankylässä toimivalle monimetallikaivokselle lisäaikaa.
– Tuotamme kuparia, nikkeliä, kultaa, platinaa, palladiumia ja kobolttia. Ja näitä kaikkia tarvitaan vihreän siirtymän mahdollistamiseen Euroopassa, sanoo Boliden Kevitsa Mining oy:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Anna Sundqvist.
Viime vuonna kaivoksella louhittiin 10 miljoonaa tonnia malmia, josta tuotettiin noin 133 tuhatta tonnia nikkelirikastetta ja noin 100 tuhatta tonnia kuparirikastetta.
Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin maaperässä on oikeastaan kaikkea, mitä irtautumiseen Kiinasta tuotavista metalleista tarvitaan. Ei ole sattumaa, että valtaosa Suomessa tehtävästä malminetsinnästä tapahtuu Lapissa.
– Kyllä EU:n tavoite omavaraisuudesta näkyy jo Lapissa. Meillä on laskentatavasta riippuen 7–9 eri vaiheessa olevaa kaivoshanketta, Fennoskandian vihreän kiven vyöhyke on potentiaalista aluetta tälle tuotannolle, sanoo Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipi.
Lapissa toimii kolme metallimalmikaivosta, suunnitteilla olevia on puolenkymmentä ja kolmelle jo käytöstä poistetulle kaivokselle tehdään jatkosuunnitelmia.
Euroopassa tarvittavista harvinaisista maametalleista noin 98 prosenttia tuotiin vuonna 2021 Kiinasta. Kriittisiksi, eli tuiki tärkeiksi luokitelluista 30 raaka-aineesta peräti 19 tuodaan pääasiassa Kiinasta.
Nämä raaka-aineet ovat välttämättömiä, kun suunnitellaan tuulivoimatuotannon, vedyn varastoinnin ja akkujen valmistuksen lisäämistä. Niitä tarvitaan, vaikka autoteollisuus kehittääkin uusia akkumateriaaleja.
Harvinaisten maametallien tarpeen odotetaan viisinkertaistuvan Euroopassa vuosikymmenen vaihteeseen mennessä, kun globaali siirtymä uusiutuvaan energiaan etenee. Kiina tietää tämän hyvin ja sen pelätään käyttävän monopoliasemaa poliittiseen painostukseen.
Kiina on jo uhannut Yhdysvaltoja harvinaisten maametallien ja niihin pohjautuvien kestomagneettien teknologian vientikiellolla vastatoimena Yhdysvaltojen asettamille puolijohteiden vientikiellolle.
Euroopalle ei tule yllätyksenä, jos vastaavia rajoituksia asetettaisiin myös EU-maihin suuntautuvaan vientiin. Kiinan viisivuotissuunnitelmassa todetaan, että vientiä leikataan, jotta kotimaiselle kasvavalle kysynnälle riittää raaka-aineita.
Riippuvuus kiinalaisista raaka-aineista voi osoittautua EU:lle isoksi riskiksi.
Uusia kaivoksia Pohjois-Lappiin ja Ruotsiin – mistä työntekijät?
Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB julkisti tammikuussa löytäneensä Kiirunasta Euroopan suurimman harvinaisten maametallien esiintymän.
Vastaavan kokoista esiintymää tutkitaan myös Soklissa Savukoskella. Maaperässä on runsaasti harvinaisia maametalleja sekä kuparia, mangaania, vermikuliittia ja niobiumia.
Uusien kaivosten avaamisessa haasteena on työvoiman löytäminen. Nykyisten kaivosten ansiosta Sodankylän työttömyysprosentti on jo Lapin alhaisin, ja satoja kaivosten tarvitsemia uusia työntekijöitä on vaikea löytää.
– Ei ainakaan Sodankylästä saada uutta työvoimaa, koska täällä käytännössä kaikki käyvät jo töissä, pohtii Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen.
Tällä hetkellä Lapin kaivokset työllistävät yli 1200 henkilöä, mutta vain joka toinen työntekijä on saatu palkattua sijaintipaikkakunnalta.
– Lapin kunnissa on työttömyyttä, mutta en voi kuvitella, että merkittävästi saataisiin lähikunnistakaan työntekijöitä. Väistämättä työntekijöitä pitää saada ulkomailta.
Kokonaan ratkaisematta on myös, mistä uusille työntekijöille löydetään asunnot.
Kaivosten perustamista nopeutetaan
EU:n kunnianhimoinen tavoite siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan muutamassa vuosikymmenessä voi osoittautua ylivoimaiseksi, jos unioni ei kykene ratkaisemaan, mistä se saa energiasiirtymään tarvittavat materiaalit.
Euroopan komissio hyväksyi maaliskuussa kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen, jonka tavoiteena on tehdä EU:sta omavaraisempi kaivostoiminnassa, jalostuksessa ja kierrättämisessä.
Ensimmäistä kertaa komissio julkaisi myös listauksen strategisista metalleista, joissa omavaraisuustavoitteet ovat muita suurempia. Listalla on metalleja, jotka ovat puolustus- ja avaruusteknologian sekä vihreän siirtymän kannalta merkittäviä. Sellaisia ovat esimerkiksi koboltti, kupari, litium, nikkeli ja mangaani.
Strategisina pidettäville hankkeille luvataan parempia rahoitusmahdollisuuksia ja lyhyempaa lupien odotusaikaa. Se tarkoittaa, että uuden kaivoksen tarvitsema louhintalupa olisi mahdollista saada kahdessa vuodessa.
Rakennetaanko uudet kaivokset arvokkaille luontoalueille?
Euroopassa on varsin vähän suuria varantoja, joista voitaisiin louhia tärkeitä metalleja. Uusille kaivoksille sopivimmat alueet sijaitsevat Suomen lisäksi Ruotsissa ja Portugalissa.
Komission tavoitteena on, että vähintään 10 prosenttia vuotuisesta kulutuksesta louhittaisiin EU:n alueelta vuonna 2030. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että uusia kaivoksia avataan jo lähivuosina.
Suunnitelmat kaivostoiminnan lisäämisestä ovat varsinkin Ruotsin arktisilla alueilla herättäneet huolen siitä, tekeekö uusien kaivosten perustaminen alueen alkuperäiskansan, siis saamelaisten elämäntavasta mahdotonta.
Kiirunassa löydetty esiintymä sijaitsee nimittäin alueella, jota paikalliset poronhoitajat käyttävät talvilaitumena.
Portugali on Euroopan suurin litiumin tuottaja, ja siellä on edelleen suuria hyödyntämättömiä litiumvarantoja. Paikallinen vastustus on kuitenkin pysäyttänyt uusien kaivoslupien huutokaupat.
Myös Savukoskella Soklin kaivoshanke herättää kritiikkiä, ja aluetta on ehdotettu liitettäväksi osaksi Urho Kekkosen kansallispuistoa.