Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hoitoalalla maksetaan tulevana kesänä uusia rahapalkkioita henkilöstöpulan nujertamiseksi.
Yhden kovimmista rahallisista korvauksista maksaa Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Se on ottanut käyttöön 1 000 euron palkkion työntekijöilleen, jotka houkuttelevat uuden lääkärin tai hoitajan vähintään puoleksi vuodeksi töihin. Palkkion saavat vinkin antaja ja uusi työntekijä.
Samansuuntaisesti toimitaan myös Etelä-Savossa. Palkkio on uuden työsuhteen kestosta riippuen 500–1 500 euroa. Sen saavat sekä suosittelija että uusi työntekijä.
Kanta-Hämeessä puolestaan on käytössä niin kutsuttu vetovoimalisä. Se on enimmillään 20 prosenttia palkasta, jos töihin otettu sijainen on jättänyt hakemuksen helmikuussa. Huhti-toukokuussa hakenut saa kahdeksan prosentin bonuksen työsuhteen päätyttyä.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen mukaan lisää maksettaisiin alustavan arvion mukaan noin 90 kesäsijaiselle. Kesähakemuksia alue on saanut runsaat 300.
– Kyseessä on pilotti, jossa arvioimme lisän merkitystä. Tällä hetkellä voimme todeta, että olisimme toivoneet lisän purevan hieman paremmin, sanoo projektipäällikkö Matti Korkala hyvinvointialueen henkilöstöhallinnosta.
Työsopimuksen pituuteen perustuvia palkkioita on käytössä myös muun muassa Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Vantaan–Keravan hyvinvointialueella.
Palkkiolla myös kääntöpuoli
Kesätöihin hoitoalalle lähtevät lappeenrantalaiset Julia Hiiri ja Aada Härkänen suhtautuvat hyvinvointialueiden palkkioihin varovaisen myönteisesti.
– Työvoimapula on tuttu asia. On hyvä, että jotain yritetään tehdä uusien henkilöiden saamiseksi alalle, kiteyttää molempien ajatukset juuri lähihoitajaksi valmistunut Hiiri.
Kumpikaan ei itse ole tullut rekrytoiduksi niin, että siitä olisi seurannut palkkio. Koko järjestelmä on molemmille uusi.
He näkevät asiassa myös kääntöpuolen.
– Entä jos onnistuisin houkuttelemaan jonkun töihin puoleksi vuodeksi, ja töihin otettu huomaisi ennen kuuden kuukauden täyttymistä, että kyseessä ei olekaan hänen juttunsa. Mitenkäs loppuajan kanssa toimittaisiin? pohtii ensimmäistä vuottaan sairaanhoitajaksi opiskeleva Härkänen.
Hänellä on kesätyö Etelä-Karjalan hyvinvointialueen varahenkilöstössä. Se tarkoittaa käytännössä liikkumista ympäri maakuntaa sairaalan osastoista kotihoidon palveluihin. Julia Hiiri puolestaan työskentelee kesällä kotihoidossa Lappeenrannassa.
Kumpikin tietää, että kesästä on tulossa työntäyteinen, mutta työvoimapulan vaivaaman alan työmäärä ei silti pelota.
– Tässä vaiheessa on vielä paljon työintoa, molemmat naurahtavat.
Sairaanhoitajapula tuplaantui kahdessa vuodessa
Hoitoalan työvoimapula on jatkunut jo pitkään. Aiemmin keväällä julkisen alan eläkevakuuttaja Keva kertoi, että vaje sairaanhoitajista ja lähihoitajista oli lisääntynyt kahdessa vuodessa rajusti. Pelkästään sairaanhoitajia tarvittaisiin nyt 16 000, kun tarve vuonna 2021 oli noin 8 000.
Tulevana kesänä hyvinvointialueet joutuvat todennäköisesti rajoittamaan tai sulkemaan palvelujaan kuten vuodeosastoja, leikkausyksiköitä tai pienimpiä hammashoitoloita aiempien kesien tapaan.
Lopullisia päätöksiä ei vielä ole tehty, sillä kesälomakauden sijaisten etsintä jatkuu pitkälle kevääseen.