Ullan ja Maijan neljäsluokkalaisilla lapsilla on liikaa koulupoissaoloja. He esiintyvät tässä jutussa nimillä Ulla ja Maija, jotta lasten yksityisyys voidaan turvata.
Molempien äitien lapset kokevat koulunkäynnin liian kuormittavaksi. Ullan pojalla on todettu ADHD ja autismin kirjo, minkä vuoksi siirtymätilanteet ovat erityisen vaikeita.
– Koulutaksilla kouluaamut alkoivat sujua, mutta tänä vuonna taksia ei enää myönnetty. Hän vain ilmoittaa hyvin vahvasti, että ei aio mennä kouluun. Edes kouluun saattaminen ei auta, vaan hän saattaa juosta koulun pihasta takaisin kotiin, kertoo Ulla.
Maijan tyttärellä, joka esiintyy jutussa nimellä Emilia, syyt poissaoloihin liittyvät aistiyliherkkyyteen ja ahdistukseen. Hän kuormittuu helposti esimerkiksi koulun metelistä.
– Hän on niin äärimmäisen stressin ja kuormituksen alla, että se lamaannuttaa hänet. Se saattaa näkyä myös fyysisinä oireina, kuten vatsakipuna, kertoo Emilian äiti Maija.
Lasten ja nuorten kouluunlähtemisvaikeudet ja koulupoissaolot ovat lisääntyneet. Selvitysten mukaan Suomessa on tuhansia lapsia, joiden poissaolot aiheuttavat haittaa koulunkäynnille.
Pitkittyneet koulupoissaolot eivät johdu yksistään lasten ja nuorten haluttomuudesta käydä koulua. Taustalla on lisääntyvässä määrin ahdistuneisuutta, masennusta sekä neuropsykiatrisia vaikeuksia. Koulusta kieltäytyvät oppilaat haluaisivat tulla kouluun, mutta eivät syystä tai toisesta siihen pysty.
Raskasta myös vanhemmille
Tilanne on kuormittava myös vanhemmille, sillä usein he ovat tietoisia lastensa poissaoloista ja yrittäneet pitkään miettiä keinoja, miten lasta voisi tukea.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tekemän kyselyn perusteella huoltajat toivoisivat, että kouluissa selvitettäisiin poissaolojen taustalla olevia syitä huolellisemmin, puututtaisiin varhaisemmin ja tarjottaisiin konkreettisempaa tukea.
– Poissaolojen pitkittyessä vanhemmat ovat usein turhautuneita. He kokevat, että palavereja pidetään paljon, mutta päätöksiä ja konkreettisia toimenpiteitä tarjotaan liian vähän, sanoo arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta.
Turhautumista on kokenut myös neljäsluokkalaisen Emilian äiti Maija. Tyttären vaikeudet koulunkäynnissä alkoivat näkyä jo ensimmäisellä luokalla.
Ullan neljäsluokkalainen poika käy koulussa kerran tai kahdesti viikossa.
Äidin mukaan päivinä, jolloin poika on koulussa, koulu sujuu hyvin ja hän pitää siitä. Siksi Ulla näkee tulevaisuudessa myös toivoa.
Vertaistuki tuo toivoa
Maija ja Ulla ovat molemmat mukana Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen yhdessä Kouvolan kaupungin ja perhekeskuksen kanssa käynnistämässä vertaistukiryhmässä. Ryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joiden nuorilla on koulupoissaoloja ja vaikeuksia kouluun lähtemisen kanssa.
Ryhmässä vanhemmat jakavat kokemuksia ja tunteitaan.
– Vertaistuella on iso merkitys. Tuo toivoa, kun tietää, ettei ole ainoa tässä tilanteessa, sanoo Ulla.
Ensi syksystä alkaen koulut ovat velvollisia ennaltaehkäisemään koulupoissaoloja. Elokuun alusta perusopetuslakiin tulee voimaan lakimuutos, joka edellyttää kouluilta myös ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä seurannan lisäksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää parhaillaan yhdessä kuntien ja koulujen kanssa toimintatapoja, jonka tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 29.4.2023 klo 23.00 saakka. Huomioithan, että keskusteluun osallistuminen vaatii Yle-tunnuksen.