Laura on helpottunut. Erä munasoluja on saatu pakkaseen ja kuukausia kestänyt prosessi hormonihoitoineen ja piikityksineen on ohi.
34-vuotias Laura hakeutui alkuvuodesta lapsettomuusklinikalle pakastaakseen munasolujaan.
Aiheen arkaluontoisuuden takia Laura ei esiinny jutussa oikealla etunimellään. Hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.
Tonnien taloudellinen satsaus
Moni nainen lykkää lastenhankintaa yhä myöhemmäksi. Tilastokeskuksen mukaan ensisynnyttäjien ikä vuonna 2022 oli keskimäärin 30 vuotta.
Biologisen kellon tikittäessä yksi keino ostaa mielenrauhaa on pakastaa munasolujaan tulevaisuuden varalle. Munasolujen ennakoiva pakastus voi olla vaihtoehto niille, joille lastenhankinta ei esimerkiksi elämäntilanteen vuoksi ole vielä mahdollista.
Dextra Lapsettomuusklinikan vastaavan lääkärin Marika Mikolan mukaan ylivoimaisesti yleisin syy toimenpiteeseen hakeutumiselle on se, että sopivaa kumppania ei ole löytynyt.
Ennen varsinaista munasolujen pakastusta prosessiin kuuluu lääkärikäyntejä ja tutkimuksia, joilla selvitetään munasarjojen tilannetta. Sen lisäksi saatetaan antaa psykologista neuvontaa.
Tutkimusten jälkeen alkaa parin viikon mittainen hormonihoito, jossa munasarjoja stimuloidaan päivittäisillä hormonipistoksilla. Näin munasoluja pyritään kypsyttämään yhden sijaan useita samanaikaisesti.
Kypsytysvaiheen päätteeksi tehdään punktio eli munasolujen keräys.
Suomessa munasolujen ennakoivaa pakastusta tehdään ainoastaan yksityisillä lapsettomuusklinikoilla, sillä palvelu ei kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin. Hintaa voi kertyä useita tonneja.
– Kyllä siihen kannattaa varata ainakin kymppitonni, Mikola sanoo.
Prosessin lopullinen hinta määräytyy muun muassa sen mukaan, kuinka monta hoitokierrosta tarvitaan.
Aina munasoluja ei saada talteen kerralla tarpeeksi, jolloin hoitokierroksia voidaan tarvita jopa kahdesta neljään.
Jos toiveissa on saada yksi lapsi pakastettuja munasoluja käyttäen, suositellaan pakastettavaksi yhteensä noin 20 munasolua.
Hormonihoidon ja keräyksen lisäksi myös munasolujen säilytys maksaa useita satoja euroja vuodessa.
Pakastettuja munasoluja voi käyttää klinikasta riippuen suunnilleen 46-vuotiaaksi asti. Mikolan mukaan vain joka kymmenes palaa hyödyntämään pakastamiaan munasoluja.
– Ne, jotka pakastavat munasolujaan kuuluvat kuitenkin siihen ryhmään, joka jo on tietoinen iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen. Käytännön kokemukseni mukaan suurin osa heistä hankkiutuukin jo lähivuosina luomusti raskaaksi tai palaavat klinikalle aloittamaan hoidot itsellisenä.
Voiko menetelmän avulla siirtää lapsipohdintoja tuonnemmaksi?
– Useimmat nimenomaan ostavat näin aikaa raskautumiselle, Mikola sanoo.
Kallis hinta karkottaa monet kiinnostuneet
Munasolujen pakastamiseen kehitetty tekniikka on ollut käytössä noin 15 vuotta. Suomessa sitä on voinut tehdä kymmenen vuoden ajan.
Mistään massailmiöstä ei voi vielä puhua, mutta kiinnostus operaatiota kohtaan näyttäisi olevan kasvussa. Dextrassa munasolujaan pakasti viime vuonna 20 naista. Luku ei ole suuri, mutta nousi hieman edellisvuodesta.
Mikola arvioi, että kallis hinta karkottaa monet kiinnostuneet. Osa taas hakeutuu prosessiin liian myöhään, vasta hieman alle nelikymppisenä. Silloin monen taloudellinen tilanne on parempi kuin nuorempana.
– Munasolut kannattaisi pakastaa 25–30-vuotiaana ja ihan viimeistään 38-vuotiaana, sillä niiden laatu heikkenee sen jälkeen liikaa, Mikola sanoo.
Myös Laura lykkäsi operaatiota taloudellisista syistä parilla vuodella, kunnes uskalsi pyytää vanhemmiltaan rahaa lainaksi operaatiota varten.
Hän tiedostaa etuoikeutetun asemansa, sillä kaikille ei ole taloudellista tukea tarjolla.
Myös entisen parisuhteen ongelmat painoivat aiemmin niin, ettei Laura kokenut olevansa henkisesti valmis operaatioon.
”Näin voin edistää unelmaani omasta perheestä”
Laura on aina haaveillut omasta perheestä. Hänellä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole kumppania eikä hän halua hankkia lasta yksin – ainakaan vielä.
Munasolujen pakastus on tuonut mielenrauhaa epävarmaan elämäntilanteeseen.
– Tuntuu upealta, että näin voin itse edesauttaa unelmani toteutumista. Aiemmin se on tuntunut lipuvan vuosi vuodelta kauemmaksi.
Laura ei tiedä lähipiiristään ketään, joka olisi pakastanut ennakoivasti munasolujaan.
Viime vuosina munasolujen pakastamisesta on puhuttu myös yritysmaailmassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa teknologiafirmat ovat tarjonneet munasolujen pakastamista henkilöstöetuna. Se on ollut yksi tapa kilpailla osaavasta työvoimasta ja houkutella uraorientoituneita lisääntymisikäisiä naisia töihin.
Voisiko tästä tulla ilmaista?
Monissa maissa ennakoiva munasolujen pakastaminen on maksullista. Hinnat vaihtelevat.
Ranska on hiljattain tuonut palvelun julkisen terveydenhuollon piiriin. Kaikki alle 37-vuotiaat naiset ovat viime vuoden alusta lähtien voineet ilmaiseksi pakastaa munasolujaan. Laskun maksaa valtio.
Lakimuutoksen yhtenä ajurina toimi Ranskan lääketieteellinen akatemia. Sen perusteluna oli toimenpidettä kohtaan kasvanut kiinnostus sekä pyrkimys tuoda erilaisissa elämäntilanteissa oleville naisille lisää pelivaraa perhesuunnitteluun.
Voisiko Kela korvata, jos ei kaikkea, niin ainakin osan operaatiosta?
Mikola epäilee, että Suomi seuraisi Ranskan mallia.
– En usko, että tämänhetkisessä sotekriisissä tätä lähdetään kovin helposti ajamaan eteenpäin.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä muistuttaa, että Kela-korvaukset ovat viime kädessä poliittinen päätös.
– Sanna Marinin hallituksen kaudella niitä poistettiin esimerkiksi yksityisessä terveydenhuollossa tehtävistä hedelmöityshoidoista. Nähtäväksi jää, nousevatko Kela-korvausten muutokset seuraavaan hallitusohjelmaan, Pikkujämsä sanoo.
Laura ei odota, että munasolujen jäädytys olisi kaikille ilmaista. Hänen mielestään olisi silti hienoa, jos Kela korvaisi edes pienen osan hoidoista.
– Oikeasti vaan haluaisin, että minulla olisi jo tässä vaiheessa perhe. Kun ei ole, niin tämä tuo pientä helpotusta siihen.
