Kesäkuun alussa astuu voimaan uusi luonnonsuojelulaki, ja siinä rauhoitetaan kyykäärme ensimmäistä kertaa Suomessa. Jatkossa kyytä ei saa enää perusteetta tappaa, eikä sen elämää häiritä.
– Se on hirveän hyvä asia, mutta varmaan somessa tullaan käymään kiihkeää keskustelua aiheesta, sanoo Turun eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Britt-Marie Juup.
Juup sanoo kohdanneensa vuosien aikana käsittämättömän paljon vihaa kyytä kohtaan. Kaikista eläimistä juuri kyy nostaa tunteet pintaan.
– Joka kerta, kun olen kirjoittanut someen jotain kyystä, saan kuulla, että lapio on ainoa oikea tapa kohdella kyytä ja panna se mahdollisimman pieniin palasiin.
Rauhoitus on viesti ihmisille
Matelijoita tutkiva Helsingin yliopiston biologi Jarmo Saarikivi oli aikoinaan perustamassa Suomen herpetologista yhdistystä. Myös hän tunnistaa monissa ihmisissä elävän kyyvihan, ja pitää tärkeänä, että kyy saa vihdoin lain suojan.
– Kyyn rauhoitus on tärkeä viesti siitä, että luonnoneläinten tappaminen ei ole oikein, ja myös eläimet, joista kaikki eivät pidä, tarvitsevat ja ansaitsevat suojelua.
Euroopan luonnonsuojelusopimuksessa kaikki matelijat ja sammakkoeläimet ovat olleet rauhoitettuja jo vuosikymmeniä. Toisin sanoen niitä ei saa tappaa, ei ottaa kiinni tai häiritä niiden elämää.
Suomi on kuitenkin ainoana Länsi-Euroopan maana tähän mennessä jättänyt kyyn rauhoittamatta.
Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Esko Hyvärinen sanoo, että uudessa luonnonsuojelulaissa siirrytään samalle viivalle muiden Euroopan maiden kanssa.
Suomi kuitenkin teki kyyn osalta edelleen irtioton muihin maihin. Luonnonsuojelulain 70 pykälä sallii kyyn kiinniottamisen ja siirtämisen omasta pihapiiristä. Mikäli tämä ei onnistu, kyyn voi tappaa niille sijoilleen.
– Laki antaa nyt mahdollisuuden valita, siirtääkö kyy vai viime kädessä tappaa. Harkinta on sillä kuka toimenpiteen tekee, sanoo ympäristöneuvos Esko Hyvärinen.
Lakia valvovat ely-keskukset, mutta Hyvärinen arvelee, ettei kyyn tappamisesta omalla pihalla synny suurta draamaa.
– En usko, että tästä mitään kiistoja syntyy, mutta tietysti kannustetaan siihen, että yritettäisiin ensisijaisesti siirtää.
Tappaminen perusteltua tuskin koskaan
Tohtoritutkija Jarmo Saarikivi ihmettelee, milloin voisi tulla kyseeseen tilanne, jossa kyyn tappaminen omalle pihalle olisi perusteltua.
– Näkisin, että hyvin harvoin, jos koskaan, tulee sellaista tarvetta, että kyy pitäisi tappaa. Niitä voi pyydystää esimerkiksi harava-ämpäri -virityksellä ja siirtää sivummalle.
Turun eläinsuojeluyhdistyksen Britt-Marie Juup pitää luonnonsuojelulakiin kirjattua poikkeusta kyyn osalta huonona asiana.
– Se on surullinen tuo lisälauseke, koska se antaa oikeuden tulkita mikä tahansa tilanne vaaralliseksi.
Tarkalleen ottaen luonnonsuojelulain 70 pykälä kyyn osalta menee seuraavasti:
”...pihapiirissä olevan tai muutoin ihmiselle tai kotieläimelle vaaraa aiheuttavan kyyn saa tarvittaessa ottaa kiinni ja siirtää, ja jos se ei ole mahdollista, tappaa.”
Näillä vinkeillä siirrät kyyn turvallisesti
Britt-Marie Juup on tehnyt vuosia kyiden siirtoja ihmisten pihoilta. Hänen mukaansa kyyn siirto onnistuu hyvin, kun huomioi muutaman perusseikan.
– Pitää olla pitkävartinen pehmeä harja, korkeavartiset saappaat, paksut hanskat ja joku astia, mihin käärmeen lakaisee.
Juupin mukaan kyykäärme pitää siirtää vähintään kahden kilometrin päähän asutuksesta, ja paikan pitää olla käärmeelle sopiva.
– Kyy ei pärjää missä tahansa. Paikan pitää olla sellainen, missä sillä on mahdollisuus löytää ruokaa, vettä ja sopiva horrostuspaikka.
Kyy on luokiteltu elinvoimaiseksi lajiksi, joskin kanta on vähenemään päin.
– Se johtuu siitä, että niille suotuisia elinympäristöjä on yhä vähemmän. Kaikki rakentaminen ja ihmistoiminta eri muodoissaan on haitallista kyille, sanoo tohtoritutkija Jarmo Saarikivi.