Kiasman Rohkea matka -näyttelyn yli kahtasataa teosta yhdistää yksi asia: taiteilija Tom of Finlandin eli Touko Laaksosen (1920-1991) kiinnostus mieskehoa, ja etenkin alfa-uroksen idealisoitua kehoa kohtaan.
– Tom of Finlandin fantasiamaailma tarjosi aikoinaan toisenlaisen kuvan seksuaalivähemmistöihin kuuluneille henkilöille. Hän ei esitellyt naismaisia miehiä tai sellaisia miehiä, joita voisi sanoa heikoiksi. Hän halusi luoda kohteita – halun kohteita – joihin voi samastua ja joista voi kertoa ylpeydellä, toinen näyttelyn kuraattoreista ja Kiasman johtaja Leevi Haapala summa.
Etenkin alkuaikoina Tom of Finlandin taiteen lähtökohtana oli katsojan kiihottaminen, ja taiteilija oli myös henkilökohtaisesti innostunut tällaisten kuvien tekemisestä. Hänen intohimojaan olivat pienten piirien fetissikulttuuri ja nahka.
– Voidaan myös ajatella, kuinka käsitykset halusta, sukupuolesta ja esittämisen tavoista ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana. Kyse on kiinnostavasta matkasta ja siitä, millaisiksi meidän käsityksemme taiteesta ja seksuaalisuudesta ovat ajan myötä muuttuneet, Haapala jatkaa.
Hänen mukaansa Tom of Finland -näyttely nykytaiteen museo Kiasmassa on jo tämänkin takia itsestäänselvyys.
– Tom of Finlandin kaltainen henkilö ansaitsee tulla yhdeksi kansallistaiteilijoistamme, ja hänen taidettaan voitaisiin esittää kymmenen vuoden välein suurnäyttelyissä Albert Edelfeltin, Hugo Simbergin ja Helene Schjerfbeckin tapaan.
Haapala painottaa, että Tom of Finland on ollut taistelija: omana aikanaan tällainen aihepiiri on ollut lähestulkoon tabu.
– Hän on tehnyt tietä myös suomalaiselle sananvapaudelle ja tasa-arvolle sekä luonut maailmalla kuvaa siitä, millainen maa Suomi oikein on.
Kuvissa näkyy suomalaisuus
Kiasman tuore näyttely kattaa Tom of Finlandin kuudelle vuosikymmenelle ulottuneen uran, jossa taiteilijan tavaramerkiksi muodostuneet hahmot, kuten metsuri, motoristi, sotilas ja poliisi ovat hyvin esillä.
Suomi ja suomalaisuus näkyvät etenkin 1950- ja 1960-luvuilla tehdyissä piirustuksissa. Eroottista latausta tihkuvat tukkijätkät ja metsämiehet ovat kuin suoraan Suomi-filmin kulta-ajoilta.
– Kyseiseltä ajanjaksolta löytyy hyvin ikonista kuvastoa telttaretkistä ja tukinuitosta, jossa luonto on tärkeässä roolissa. Miehillä on lapikkaan näköisiä buutseja ja mukana on hauskaa suomalaista huumoria. Kyllähän nämä kuvat pistävät hymyilemään, Leevi Haapala toteaa.
Viime vuosina Tom of Finlandin maskuliiniset ja lihaksikkaat miehet ovat suorastaan arkipäiväistyneet ja niistä on tullut olennainen osa populaarikulttuurin kuvastoa niin Suomessa kuin maailmallakin. Dome Karukosken Tom of Finland -elokuva sai päivänvalon vuonna 2017, ja nykyisin itse kukin voi kietoutua Tom of Finland -lakanoihin, pukeutua Tom of Finland -paitaan tai kantaa ostoksiaan Tom of Finland -kassissa.
Myös homoerotiikkaa tihkuneet, vuoden 2014 Tom of Finland -postimerkit räjäyttivät pankin: ne saivat enemmän kansainvälistä huomiota kuin mikään muu postimerkki aiemmin maailmassa.
– Tom of Finlandista on tullut iso tekijä ja visuaalisen kulttuurin uranuurtaja, eräänlainen taiteiljoiden taiteilija. Yhtä lailla hänen kuviaan voi myös nähdä olkakassissa kankaaseen painettuina: hän on kulutustavaraa ja yhteistä omaisuutta kaikille, Leevi Haapala toteaa.
Ikärajaton näyttely
Taiteilijan tyylin ja uran mukaisesti Kiasman Tom of Finland – Rohkea matka -näyttelyssä on mukana runsaasti myös pornografista materiaalia, mutta museo päätti, ettei näyttelyyn laiteta ikärajaa.
– Toki kerromme, ettemme suosittele näyttelyä lapsille. Perheet saavat itse päättää ja he myös tietävät, kuinka heidän lapsensa on kasvatettu ja onko lasten aika nähdä näyttelyä vai ei, Leevi Haapala kertoo.
Haapala ei usko, että tuore Tom of Finland -näyttely aiheuttaisi muutoinkaan varsinaista paheksuntaa.
– Luulisin, että elämme nykyisin sen verran liberaalissa maailmassa, jotta tällainen erilaisen seksuaalisuuden esittäminen ikonisen taiteilijan teosten kautta hyväksytään. Ja mehän esitämme hänet myös kansainvälisenä ylpeyden aiheena.
Lokakuun loppuun avoinna olevan näyttelyn yhteydessä julkaistaan samanniminen kirja, joka sisältää artikkeleita, aiemmin julkaistuja tekstejä sekä otteita Tom of Finlandin haastatteluista.
Suomessa Tom of Finlandin taidetta on ollut julkisesti esillä jo 1990-luvulta lähtien. Ensimmäinen näyttely oli Galleria Pelinissä vuonna 1991 ja samana vuonna ilmestyi myös Ilppo Pohjolan ohjaama Daddy and the Muscle Academy -dokumentti.
Myös Helsingin Taidehallissa nähtiin vuonna 2016 yli kahdestasadasta teoksesta koostuva näyttely, jossa ei kuitenkaan ollut nähtävillä Kiasman tarjoamaa runsasta oheismateriaalia. Homotaiteilijan railakkaita sarjakuvia taas oli esillä Muu-galleriassa kaksi vuotta aiemmin.
Korjattu 28.4.2023 kello 11:32: Touko Laaksosen kuolinvuosi on 1991, ei 1971.