Kuolinpesän seinillä oli paljon tauluja Outi Heiskasen oudoista hahmoista sukulaistädin Savonlinna-ristipistotyöhön.
Eräässä tummasävyisessä grafiikassa huomion kiinnitti ensin korea kehys, sitten synkkäsävyinen kuva-aihe. Teoksessa kaksi ihmistä on purjeveneessä aaltojen keskellä. Merihädässä?
Grafiikan signeerauksessa lukee Hugo Simberg. Vuosi 1906. Ei kai kyseessä voi olla oikea Simberg – tuo tasan 150 vuotta sitten syntynyt kuulu suomalainen symbolisti. Taulussa ei ole piruparkaa tai kuoleman puutarhuria.
Sakari Saarikiven jyhkeässä teoksessa Hugo Simberg - elämä ja tuotanto (1948) on oma luku grafiikalle. Heti nappaa. Vuodelta 1906 löytyy teos Myötätuulessa. ”Kaksi henkilöä veneen perässä. Koivu purjeena.”
Oudonmallinen purje on tosiaan puu. Kuvaa teoksesta ei ole.
Kuva löytyy kuitenkin Heikki Malmen Grafiikan teosluettelosta (1989).
Kellastunut vedos
Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti Marja Lahelma on kirjoittanut Ateneumin taiteilijat -sarjaan teoksen Hugo Simbergistä.
Valokuvan perusteella hän arvioi, että teos on todennäköisesti aito. Yksi versio teoksesta löytyy muun muassa Kansallisgalleriasta.
Aitouden puolesta puhuu, että grafiikanvedokset eivät ole houkuttelevia väärennettäviä.
– Vedosten arvo ei ole kovin merkittävä. Kuvasta päätellen paperi näyttää hiukan kellastuneelta. Olisiko pientä repeämääkin? Tällaiset asiat vaikuttavat myyntiarvoon, Marja Lahelma sanoo.
Huutokauppa tietää nykyarvon
Tunnetun huutokauppatalon Hagelstam & co:n toimitusjohtajalla Joachim Borgströmilla on kunnon tuntuma taiteen aitouteen ja arvoon. Hän on työskennellyt alalla 30 vuotta.
– Teos on kyllä taiteilijan tunnettu työ. Ihan kiva aihe. Fecit viittaa siihen, että työ on vedostettu taiteilijan kuoleman jälkeen, Borgström kertoo.
Etsauksessa itsessään on merkintä HS 1906, mutta Hugo Simberg -signeerauksen perässä on merkintä fecit.
Borgströmin mukaan paperi ei vaikuta kovin laadukkaalta, joten saattaa olla, että perikunta on tehnyt vedoksen vasta sodan jälkeen. Silloin laadukkaasta materiaalista oli pulaa.
Vielä oudoksuttaa, miten taulussa voi olla 1917 kuolleen taiteilijan nimikirjoitus?
– Se on todennäköisesti taiteilijan vaimon tekemä signeeraus. Se on ollut tavallinen tapa tuolloin. Käsittääkseni sittemmin laatat on lahjoitettu Ateneumiin, Borgström sanoo.
Simbergin Anni-vaimo signeerasi miehensä kuoleman jälkeen myös öljymaalauksia, jotka olivat jääneet hänen mieheltään kesken.
Myötätuulessa-teos kelpaisi huutokaupattavaksi Hagelstamille, mutta hinta ei päätä huimaa. Lähtöhinnaksi Borgström arvioi 300 euroa.
Vedos olisi tätä arvokkaampi, jos se olisi taiteilijan itsensä vedostama laatupaperille, se olisi värillinen ja kuva-aiheena olisivat kuuluisat kuolema-aiheet tai piruparat.
– Simberg vedosti itse yhtä teosta yleensä vain viidestä kymmeneen kappaletta, joten ne ovat suhteellisen harvinaisia. Niistä on maksettu jopa 1 000–10 000 euroa.