Vaasan seudun asukkailla oli keskiviikkona mahdollisuus esittää kysymyksiä Laajametsän akkuteollisuusalueelle suunnitteilla olevasta anodimateriaalitehtaasta. Yleisötilaisuudessa esiteltiin tehdasvaihtoehtoja ja ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa.
Tapahtumaan ei juurikaan saapunut lähialueen asukkaita, vaikka paikan päällä oli yritysten johtoa, asiantuntijoita ja viranomaisia eri puolilta Suomea ja Intiasta saakka.
Kysymykset tyrehtyivät lähinnä muutamiin viranomaisten esittämiin kysymyksiin.
Minne jätteet ja millaisia liikennemääriä?
Vaasan kaupungin ympäristöjohtaja Esa Hirvijärvi murehti päästöjen tasoa ja niiden mittaamista.
Hirvijärvi halusi myös tietää, miten tuotannosta syntyvät jätteet parhaiten hoidetaan. Lähettyvillä ei ole kemian teollisuudesta syntyvien jätteiden vastaanottopaikkaa. Lähin kohde, jossa erityisjätettä otetaan vastaan, on Porissa.
Hirvijärvi ei vielä saanut selkeää vastausta kysymykseensä.
– Jätteen määrä tulee olemaan kohtalaisen suuri. Mietin, kuljetetaanko sitä rekoilla luvallisiin kohteisiin vai tarvitaanko alueelle oma, teollisen jätteen “kaatopaikka”, Esa Hirvijärvi toteaa.
Millaisista asioista lähialueiden asukkaiden kannattaisi nyt kysellä, kun ympäristövaikutuksia selvitellään?
– Jos koko akkuteollisuusaluetta ajatellaan, niin liikennemääristä. Jos jokaiselle tontilla saadaan toimijoita, alueen työpaikkaliikenne lisääntyy huomattavasti, samoin kuin materiaalikuljetukset, Esa Hirvijärvi vastaa.
Tehdas tuottaisi anodimateriaalia jopa miljoonaan sähköautoon vuodessa
Intialaisyhtiö Epsilon Advanced Materials kehittää, valmistaa ja myy grafiittimateriaalia litiumioniakkujen anodeihin. Kaksitoista vuotta sitten perustettu yritys tavoittelee alallaan markkinajohtajuutta.
Epsilon ja sen suomalainen kumppani, valtion omistama hankeyhtiö Finnish Battery Chemicals valmistelevat Vaasan akkutehdasalueelle grafiittipohjaisen anodin tuotantolaitosta.
Rakennustöihin pitäisi päästä jo ensi vuonna. Laitoksen valmistuessa vuonna 2026 se tuottaisi anodimateriaalia 10 000 tonnia vuodessa. Tehdasta on määrä laajentaa vaiheittain ja vuonna 2030 tuotannon pitäisi olla jo 50 000 tonnia.
Pienemmässä vaihtoehdossa alueella tuotettaisiin anodimateriaalia vuodessa 200 000 sähköauton tarvitsema määrä. Suuremmassa vaihtoehdossa tuotanto vastaisi jo miljoonan sähköauton vuosittaista tarvetta.
Ja mikä se anodi onkaan? Se on litiumioniakun elektrodi, joka toimii katodin vastinparina. Se määrittää pitkälti akun latausnopeuden ja lataussyklien määrän, kerrotaan Suomen malmijalostuksesta, joka on Finnish Battery Chemicalsin emoyhtiö.
Tontilla vielä tuhkan läjitystä
Intialaisyhtiö on varannut Laajametsästä vajaan 40 hehtaarin tontin.
Tontti on tällä hetkellä tyhjillään. Tosin Vaskiluodon Voimalla on tontilla tuhkan läjitysalue, joka on edelleen käytössä. Kaupunginjohtaja Tomas Häyry arvioi, että tuhkan läjitystä ajetaan alas hallitusti samaan tahtiin kuin Suomessa ajetaan alas hiilivoimaloita.
Yva-ohjelman yhteysviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan ely-keskus, joka kokoaa asiaa koskevat mielipiteet ja pyytää tarvittavat lausunnot. Ohjelma liitteineen on nähtävillä Vaasan kaupungin kansalaisinfossa ja Mustasaaren kunnantalolla 19.5.2023 saakka.
Yva-menettelyn tavoitteena on selvittää ja arvioida hankkeen ja sen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset ennen päätöksentekoa. Yva-menettelyllä arvioidaan muun muassa ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyvyyteen, ympäristöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset.
Aiheesta enemmän