Rovion myynti Japaniin oli alkuvuoden iso uutinen Suomen pelialalla. Se oli sitä laajemminkin – Suomessa ei Nokiaa lukuun ottamatta ole montaa tuotemerkkiä, joka tunnettaisiin yhtä hyvin kuin Rovion vihaiset linnut.
Angry Birds -pelejä on ladattu noin viisi miljardia kertaa. Elokuvalippuja on myyty satojen miljoonien eurojen edestä. Ja sen lisäksi valtava määrä pehmoleluja, pussilakanoita, tikkareita, uistimia...
Katoaako persoonallinen Suomi-brändi japanilaisen viihdejätin uumeniin?
Sega Sammyn toimitusjohtaja Haruki Satomi sekä Segan pelialasta vastaava johtaja Shuji Utsumi esittäytyivät suomalaisyleisölle tänään. He puhuivat arvoista, arvostuksesta ja kulttuurista – konkretiaa oli tarjolla yhä varsin vähän.
Positiivisia merkkejä on kuitenkin ilmassa.
Ensimmäinen hyvä merkki on se, että ostajayhtiön ylin johto ylipäätään tuli Helsinkiin. Haruki Satomi ei ole mikä tahansa toimitusjohtaja – hän on Segan kanssa fuusioituneen Sammy Corporationin perustajan Hajime Satomin poika.
Toinen hyvä merkki on se, miten Segan johtajat puhuvat aiemmista yrityskaupoista. Esimerkiksi Total War -pelisarjasta tunnettu brittiläinen Creative Assembly -pelistudio on Satomin mukaan kasvanut Segan sateenvarjon alla 60 työntekijästä yli 800 työntekijään.
– Olemme viidentoista vuoden aikana ostaneet maailmanlaajuisesti kymmenkunta pelistudiota, ja ne kaikki ovat kasvaneet yritysoston jälkeen.
Hyvä merkki on myös se, että Sega ilmiselvästi tarvitsee Roviosta paljon muutakin kuin vihaiset linnut. Kansainvälisesti Sega tunnetaan yhä ennen kaikkea konsoli- ja pc-peleistään – kännykkäpelinsä Sega myy lähes 90 prosenttisesti kotimarkkinoilla.
– Tämä on meille merkittävä mahdollisuus laajentua globaaleille markkinoille, Satomi sanoi.
Rovio on kehittänyt Beaconiksi kutsutun järjestelmän kännykkäpelien kehittämiseen, julkaisuun, markkinointiin ja ylläpitoon. Segalla ei sellaista ole – eikä todennäköisesti ole tarvittavaa osaamistakaan.
Viiden kärki on nyt myyty
Suomalainen peliala on noussut, kansainvälistynyt ja kypsynyt nopeasti. Samalla yhtiö toisensa jälkeen on päätynyt ulkomaiseen omistukseen.
Alla pelialan Neogames-yhdistyksen kokoama lista Suomen suurimmista peliyhtiöistä liikevaihdon mukaan.
- Supercell on myyty jo kymmenen vuotta sitten japanilaisomistukseen ja sittemmin kiinalaiselle Tencentille.
- Giant Gamesin osti yhdysvaltalainen Zynga noin viisi vuotta sitten.
- Rovio on päätymässä japanilaiselle Segalle.
- Seriously Digital Entertainment myytiin vuonna 2019 israelilaiselle Playtikalle.
- Samaiselle Playtikalle myytiin viime vuonna myös peliyhtiö Reworks.
Lista perustuu vuoden 2021 taloustietoihin.
Pienemmistä yhtiöistä kannattaa mainita Suomen vanhin peliyhtiö Housemarque, joka myytiin japanilaiselle Sonylle toissa vuonna. Ulkomaille myytiin myös Next Games, joka päätyi viime vuonna viihdejätti Netflixin omistukseen.
Supercell on kirkkain esimerkki siitä, että ulkomainen omistus ei välttämättä muuta yhtiötä. Pääkonttori on yhä Suomessa ja huimista voitoista maksetaan verot Suomeen. Surullisempi tarina on israelilaisen Playtikan Seriously-ostos. Se päätti lopettaa studion toiminnan ja siirtää suositun ötökkäpelin ylläpidon muualle.
Alkuvuonna Playtika kosiskeli myös vihaisia lintuja talliinsa. Rovion työntekijät ovat todennäköisesti rauhallisemmalla mielellä, kun ostajaksi ilmaantui Sega.