Venäjän vallan keskuksen Kremlin yllä räjähti torstain vastaisena yönä kaksi droonia, joita Venäjä väittää Ukrainan hyökkäykseksi.
Todisteita Ukrainan osallisuudesta ei ole esitetty.
Moskovaan ei niin vain tulla – ainakaan ilmasta käsin.
Mikäli lennokit olisivat tulleet alueen ulkopuolelta, niiden olisi pitänyt läpäistä Venäjän tärkeintä kaupunkia suojaava, äärimmäisen vahva ilmapuolustus.
Kerromme tässä jutussa, millainen puolustusjärjestelmä Moskovaa ja Kremliä suojaa.
Kuvasta näkyy, minkälainen tiheä ilmatorjuntarykmenttien verkosto on rakennettu kaupungin ympärille.
Halkaisijaltaan noin sadan kilometrin kehälle sijoitettu ilmatorjunta koostuu kahdeksasta rykmentistä. Niihin kuuluu yli 20 patteristoa, joilla on käytössään yli 170 S-400-ohjuslavettia.
Hälytystilassa joukoilla olisi käytössään yli 600 ohjusta laukaisuvalmiudessa.
Vääriä hälytyksiä ei pitäisi tulla, koska kaikki siviili- ja sotilaslennot on kielletty Moskovaa ympäröivän MKAD-kehätien sisäpuolella. Alueella lentää vain ylin valtiojohto eli käytännössä presidentin seuruetta kuljettavat VIP-helikopterit.
Ohjusjoukkojen lisäksi Moskovaa ympäröi tiheä tutkaverkosto. Noin 25 tutka-aseman tehtävänä on valvoa ilmatilaa ja johtaa Venäjän sotilaslentotoimintaa.
Ohjusjoukoilla on myös omia tutkajärjestelmiä, joista yhden näet alla olevassa kuvassa.
Ilmatorjuntarykmentin komentopaikka Klimovskin alueella Moskovan eteläpuolella. Komentopaikka johtaa ohjuspatteristojen toimintaa.
Tasamaalla olevia tutkajärjestelmiä on nostettu korkeisiin öljynporauslauttoja muistuttaviin torneihin.
Venäjä on vahvistanut Moskovan keskustan ilmapuolustusta tämän vuoden alusta alkaen.
Uusimpia lisäyksiä ovat Pantsir-S-kohdeilmatorjuntajärjestelmät, joita on tuotu ulkokehältä Moskovan tärkeiden rakennusten katoille. Pantsir-S on tehokas torjuttaessa matalalla lentäviä kohteita kuten helikoptereita ja lennokkeja. Niiden lisäksi Kremliä suojataan myös elektronisen sodankäynnin häirintäjärjestelmillä.
Sosiaalisessa mediassa levisi kuvamateriaalia muun muassa puolustusministeriön katolle nostetusta ilmatorjuntajärjestelmästä.
Satelliittikuvista löytyy myös rakennustyömaita, joissa pääkaupungin ohjusjoukoille rakennetaan uusia tukikohtia.
Venäjän mukaan Moskovan ilmapuolustus on täydennetty kaikkein uusimmilla ohjusjärjestelmillä.
Venäläinen Izvestija lehti uutisoi viime vuoden toukokuussa joukkojen saaneen käyttöönsä S-500 ”Prometei” -kalustoa. Venäjä väittää, että näillä jopa 500 kilometriä kantavilla ohjuksilla voidaan tuhota myös tutkassa näkymättömiä koneita ja matalalla lentäviä satelliitteja.
Erikoista Moskovan puolustuksessa on se, että asutuksen keskellä on yhä kylmän sodan aikaisia, mannertenvälisten ohjusten torjuntaan tarkoitettuja ohjuspuolustusasemia.
Tässä kuvassa näkyy ohjussiiloja vain reilun sadan metrin päässä moskovalaisesta omakotialueesta.
Ohjuspuolustusjärjestelmän asema on sijoitettu Vnukovoon, omakotitaloalueen ja kauppakeskuksen väliin.
Kaikkiaan Moskovan ympärillä on 68 ydinkärjellä varustettua torjuntaohjusta.
Jokaisessa siilossa on torjuntaohjus, jossa on 10 kilotonnin ydinlataus.
Venäjä siis väittää, että Ukraina yritti hyökätä Kremliin drooneilla ja tappaa presidentti Vladimir Putinin.
Myös yli 30 vuotta sitten Moskovan ilmatilassa sattui hämmentävä tapaus. Saksalainen ilmailuharrastaja Mathias Rust onnistui yllättämään koko Neuvostoliiton ilmapuolustuksen ja laskeutumaan toukokuussa 1987 pienkoneellaan lähelle Punaista toria.
Tällöin Kremlissä alkoi tapahtua.
Muun muassa puolustusministeri ja ilmapuolustusjoukkojen komentaja erotettiin. Nyt väitetyn - Putiniin kohdistuneen drooni-iskun jälkeen - tällaisista toimenpiteistä ei näy merkkejä.
Jutun aloituskuvat: Harri Vähäkangas / Yle, Google Earth
Marko Eklund on Venäjään erikoistunut Ylen toimittaja, joka on tehnyt tutkimustyötä asevoimien joukkorakenteesta. Eklund on aiemmin työskennellyt puolustusvoimissa ja toiminut muun muassa apulaispuolustusasiamiehenä Suomen suurlähetystössä Moskovassa vuosina 2018-2021.